tiistai 27. lokakuuta 2020

Linjoja Senjalla

Tiistaina meillä oli estetunti, 6 ratsukkoa. Sain taas Senjan, joka oli tuntia aiemmin mennyt yhden tunnin alle. Tunnit pidettiin tänään yksäripäädyssä.

Kuvittelin varustamisen menevän sukkelasti mutta karvaromaani piti taas kiskoa irti koulusatulasta ja panssarivyökin oli hukassa. Löytyi Portaksen satulan päältä.

Yksäripäätyä Senja ei arkonut. En kyllä odottanutkaan. Esteiksi tuli 17 metrin linja ja kolmoissarja noin 9 metrin väleillä. Kaikki 5 estettä olivat pystyjä ilman erikoisempia härpäkkeitä. Tunnille tuli myös kaksi uusinta heppaa (Iiro ja Helena) ja siksi pidettiin homma yksinkertaisena.

Alkuverkassa mentiin askellajit itsenäisesti läpi. Yritin vaikuttaa ja taivutella, silti kieli törötti ulkona. Senja oli muuten kivasti kuulolla. Kumman ahtaalta vain tuntui yksäripäädyssä.

Hypyt aloitettiin ravilähestymisellä 17 metrin linjalle, vasen kierros. Taidettiin tulla ensin viidellä. Sitten laukassa sisään ja neljällä. Pääsääntöisesti tultiin oikein kivasti ja tasaisesti. Pari kertaa härväsin itse jotakin tai laskin väärin. Muutama sakkokierros.

Oikeassa kierroksessa tultiin kolmoissarjaa. Rauhassa ja tasaisesti. Keskeltäkin jopa. Oikein helppoa. Vikaa väliä vähän pidennettiin ja se helpotti meitäkin. Vika este oli n. 75 cm. Joka kerta hyvin. Lopulta meni jopa vähän tylsäksi. Olisin voinut ottaa vähän kommentteja esim. myötäämisestäni, joka tuntui vähän ylimitoitetulta.

Tultiin 17 metrin linjaa lopuksi vielä toisesta suunnasta. Rahtusen tylsää yhä. Pari ihan priimakierrosta, muuten osasin ratsastaa ja vaikuttaa. Ope ehdotti että menisin Senjalla kisoissa myös 90 cm. Vastasin että jos vaan saa ja onnistuu niin toki. Meillekin jälkimmäinen pysty nousi sitten viimeiselle kierrokselle ysikymppiin. Muuten kivasti mutta kun rupesin myötäämään hyppyyn niin (pitkät) ohjien perät olivat jotenkin mystisesti livahtaneet reiteni alle ja tökkäsi vastaan. En saanut myödättyä ihan kuten olisin halunnut. Esteen jälkeen tuli pieni kuskin eteenhorjahdus mutta Senja ei sanonut mitään. En tiennyt että noinkin voi tapahtua! Vaikka monesti olenkin pelännyt että ohjien pää pyörähtää varpaiden ympäri kun roikkuu niin matalalla.

Loppuverkassa ei erikoisempaa. Kieli taisi näkyä yhä.

Tunti meni todella äkkiä ja selässä oltiin vain kolme varttia. Mutta tässä ehti vaikka mitä. Pakko kyllä myöntää että yksi tylsimmistä estetunneista pitkään aikaan.

Tunnin jälkeen olin kerrankin nopea ja selvisin reilussa puolessa tunnissa valmiiksi.

Ongelmia:
pari huonompaa lähestymistä
kerran Senja meinasi kompastua yläpuomiin
ohjien päät jäi vikassa hypyssä reiden alle enkä päässyt kunnolla myötäämään
oli vähän tylsää
pohja oli tässä päässä kovempi (ja täälläkin aavistuksen epätasainen)
Senjan mielestä jännintä oli kentän keskellä ollut kavalettipalikka
kieli oli taas lähes koko tunnin ulkona

Parannusta:
tosi hyvin myötälaukat
säätyi hienosti
kolmoissarja tosi siististi
ysikymppinen helposti

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora