maanantai 5. lokakuuta 2020

Väistöjä

Maanantaina menin taas koulutunnille. Nyt siis omalle vakitunnilleni. Ratsukoita tunnille tuli 8 eikä yllättänyt että minulle oli jaettu Kaapo. Ratsumuutosten takia humma oli mennyt jo yhden tunnin alle.

Kaapo löytyi ulkokarsinasta, toin sen talliin vapaaseen karsinaan varustettavaksi. Tänään hyöri tavallista enemmän. Pelkäsin että karkaa ovenraosta kun vaihdoin harjoja. Tai että satulaa laittaessa tulee turvan lisäksi hampaita. Oli vähän turhan paljon iholla. Yksin karsinassa kolisteli ovea. En ihmettele että on siirretty ns. ulkoruokintaan.

Ehdin ohimennen auttaa kahta tuntikaveriakin varustamisessa. Näin ehdittiin kaikki ajallamme maneesiin. Pihalla oli n. +11°C.

Pääsin taas itsekseni selkään. Tosin taas Kaapo meinasi hyöriä sen jälkeen jakkaran yli. Alkutunnin pidin vielä toppaliivinkin päällä.

Alkuun käveltiin pitkään pitkin ohjin ja sitten ravattiin oikeaan kierrokseen. Sen enempää ei tänään tehty pohjille ennen opetusta. Pysähdyttiin kuuntelemaan ohjeet ja nyt yritin skarpata kovasti. Silti en tajunnut ihan kaikkea.

Kentän puolen pitkällä sivulla oli kolmet kavalettipalikat ns. portteina. Toisella puolella vain yksi portti keskellä. Ensin käynnissä pyörittiin jonkun palikan ympäri pitämällä etujalat lähes paikallaan ja väistämällä takaosaa ympäri. Kaapolla oli isot puolierot. Oikean pohkeen väistö sujui helposti, vasemman paljon takkuisemmin. Sitten tehtiin myös väistöjä joko palikkalinjalta uralle ja takaisin tai pelkästään uralle. Vaihtoehtona oli myös mennä välillä suoraan ja tehdä keskiympyrä. Ohje oli että vaihdelkaa tehtäviä niin hepat eivät opi robottitavoille eivätkä ennakoi.

Käynnissä muutama kierros ja sitten ravissa. Taas keventelin osan raveista. Vasta kun kaasuttelin vähän enemmän eteen niin Kaapo rupesi suoristumaan ja tasoittumaan. Yritti tunnin aikana kolmesti pysähtyä tarpeilleen mutta sain aina estettyä. Ennakointi auttoi. Kerran taisi tulla pieni takapotku mutta pysähtymään ei ehtinyt. En ole ihan varma sontiko liikkeessä vai pidättikö. Ope oli samaa mieltä että se tapa pitää kitkeä pois.

Ravissa väistöt onnistuivat yllättävän hyvin. Tosin siksakkia ei irronnut vaan vain toiseen suuntaan (uralle). Molemmissa kierroksissa sama juttu. Odotin paljon pahempaa. Nyt vain hitusen hidasti ja yritti mutkaantua, sain korjattua. Ope kehui.

Laukassa tultiin ensin vain suoraan. Tässä oli ehkä tunnin pahimmat ahtaudet. Piti edetä kunnolla ja sen Kaapo kyllä hoiti. Sitten laukassa sama juttu eli sai tehdä keskiympyrän, yhden väistön tai siksakin. Kuulemma oikeassa laukassa hevosen on helpompi väistää oikealle. Meille tosin oli molempiin suuntiin helpompi väistää uralle. Siksakkia ei irronnut. En tiedä olisiko laukan suuntaan väistö onnistunut jos olisi aloittanut sillä. Siksak tuntui nyrjäyttävän Kaapon ajatukset. Pari kertaa pudotti raviin mutta saatiin myös kivoja onnistumisia. Vaatimustaso ei tainnut olla huikea. Ope oli tyytyväinen.

Loppuravissa annoin Kaapon taas edetä ja yritin saada sen venyttämään alemmas. Päästiin niukasti sään tasalle. Kaupan päälle yksi kompastus. Tässä vaiheessa pohdin itse omaa istuntaani ja tuntumaa. Etten vetäisi vaan ohjaisin ohjilla. Painoa pois jalustimilta ja jalat tasaisemmin lepäämään niille.

Tunnin jälkeen hoidin Kaapon kengityspaikalla pois. Hepalle ei tullut hiki, joten sangen nopeasti humma oli valmis takaisin pihakarsinaansa. Ei onneksi ollut säkkipimeää vaan näin riittävästi.

Ongelmia:
säkkipimeää jo tallille mennessä
Kaapo oli hyöriväinen varustaessa
alkuun aika luikura
välillä oli hieman ahdasta

Parannusta:
yritti pysähtyä kolmesti tarpeilleen mutta sain pidettyä liikkeellä
väisti yllättävän hyvin

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora