Rapaesteitä pimeällä

 Perjantaina menin ihan hyvillä mielin Turkalle. Etukäteen ei selvinnut mitä tehdään. Tallilla paljastui että luvassa on estetunti ja tuntimme on yhdistetty junnujen samaan aikaan olevan tunnin kanssa. Ratsukoita tunnille tuli siis 7. Ratsukseni sain Flipen ja ehdoteltiin vaihtoa Danneen. En suostunut. Vastasin ettei tänään.

Lämmintä oli +10°C ja välillä tihutti vettä. Kenttä oli märkä ja rapainen.

Flippe löytyi tarhasta ja antoi hyvin kiinni. Taas oli vähän rajoilla että olisi kannattanut olla kumisaappaat mukana tätä varten. Tässä vaiheessa rupesi olemaan jo pimeää. Nyt muistin ettei hummaa saa laittaa karsinaan vaan jäätiin käytävälle. Silti oltiin edessä. Riimun jätin käytävälle.

Luulin olevani pahastikin myöhässä mutta menin kuitenkin kentälle taluttaen ja kysyin että tarvitseeko rakentaa vielä jotakin. Kukaan ei muistanut mitä puuttuu ja minäkin olin vain vilkaissut ilmoitustaululle piirrettyä kuvaa. Totesin että turha patsastella tietämättömänä ja hyppäsin muiden perässä ratsaille. Ope (kakkosope) meidät sitten ripitti kun joutui rakentamaan loppuun. Tosin sitä ennen antoi luvan ravata.

Flippe oli aikamoisessa kipitysmoodissa. Käyntiä ei meinannut löytyä. Vielä vähemmän paikallaan seisomista. Siinä olisi hyviä koulutuksen kohteita tälle hepalle. Mentiin askellajit läpi. Aloitin valmiiksi olleilla koulumittaisilla jalkkareilla mutta kevyen istunnan laukat ei niillä onnistuneet. Lyhensin tavalliset 4 reikää Flipen hyöriessä lähes ravissa alla. Ei kovin rentoa tai taipuisaa.

Hypyt aloitettiin yksittäiselle ristikolle. Kuulemma punainen. Hädin tuskin erotin sitä yhtään kauempaa. En nähnyt sille paikkojakaan, joten olin hypyissä ihan kammottavasti mukana (en siis ollut). Flippe veti singerityyliin enkä arvannut mistä askeleesta lähtee hyppyyn. Nykäisin jonkun kerran suusta ennen kuin tajusin ottaa harjasta kiinni. Kamalaa!

Seuraava tehtävä oli vielä vaikeampi. Ensin tultiin keskilinjan 3 kavaletin jumppasarjaa suoraan. Se vielä menetteli. Toki tässäkin oli ongelmia olla hypyissä mukana ja harjasta pitämisestä huolimatta kuulemma tuuppasin.

Kun perään lisäättiin 1 askeleen päähän kaarevalla linjalla ristikko niin ei meinattu osua millään. Mentiinkö 2 vai 3 kertaa ensin ohi ennen kuin osuttiin. Lopulta kuviosta tuli "tikkari" ja toiselta ristikolta tultiin toisella kaarella takaisin kavalettijumpalle. Ope huusi etten saa vetää sisäohjasta. Harmi että se oli ainoa keino saada Flippe kääntymään tiukasti esteelle.

Yksittäiset esteet tultiin hyvin ja myötälaukat löytyivät aika kivasti. Pidemmillä suorilla piti istua kevyessä istunnassa ja vähän päästellä. Päästely tuntui huonolta idealta. Heti esteen jälkeen taas tuli ohje istua takaisin satulaan ja hidastaa. Luonnollisempaa oli istua lähemmäs satulaa kaarteissa ja esteille lähestyessä.

Kahden laukan kavaletit radan poikki menivät ekalla kerralla hienosti. Ope yllättyi kuinka rauhassa. Toisella kerralla kehui jo ekan hypyn jälkeen ja Flippe yllätti ja roikaisi välin yhdellä. Kuski vähän skeptisesti kysyi että ai hyväkö. Saatiin tulla heti perään uudestaan ja kovasti himmaamalla tuli vaaditut 2 askelta.

Okserille tuli joka kerta hyvät hypyt mutta senkin jälkeen kaarteessa hirvitti että riittääkö tasapaino. Vaikkei mitään tiukkoja kaarteita todellakaan tehty. Korkeus oli enimmillään 70 cm nurkilla.

Vasta viimeisellä kierroksella tikkaritehtävä tuntui edes vähän hallitulta. Tosin yksi puomi putosi.

Omaa vuoroa odotellessa sain Flippeä vähän rentoutumaan käynnissä ja ravissa. Loppuverkassa hyvät pätkät olivat aika lyhyitä ja tohotettiin menemään.

Loppuhoitoon meni taas ties kuinka kauan. Riimu oli kadonnut tunnin aikana jäljettömiin ja käytävän päädyssäkin piti väistellä muita ties kuinka monesti. Humman jättö käytävälle syömään tuntui vähän kyseenalaiselta mutta oli siinä silmäpareja katsomassa. Lattialle levitetyistä kauroista (itse levitti) söi osan ja loput lakaisin taas lantalaan.

En ehtinyt purkamaankaan esteitä. Viimeisiä kannettiin pois kun ehdin paikalle. Humman palautin yksin takaisin tarhaan. Onneksi yläkentällä oli valot niin näin portin.

Ongelmia:
pimeää
kuraista
ratsastin alkutunnin huonosti enkä päässyt hyppyihin mukaan
kaksi ohimenoa ja pudotus
kaarteissa vähän hirvitti
Flipen martingaali oli yhä säädetty liian lyhyeksi
selkäni kipuili hieman
en ehtinyt osallistua radan rakentamiseen tai purkamiseen
taisin silti lähteä taas viimeisenä tuntilaisena tallilta

Parannusta:
yksittäiset esteet menivät paremmin