Perjantaina oli Turkkapäivä. Päivällä paistoi aurinko mutta nyt jo mennessä oli hämärää. Onneksi kuitenkin kuivaa. Entistä kylmempää ja vain n. +3°C. Etukäteen selvisi että mennään koulua.
Listalla yllätyin: Germis. Facekaverin entinen pikkuinen estetamma. Tuntilaisia kivasti vain 4. Germis ei näemmä ollut tehnyt tänään muuta, joten piti lähteä kaivelemaan sitä pihatosta. Tuntikaveri lähti onneksi mukaan tunnistamaan minulle oikean ratsun. Olisin saattanut napata matkaan jomman kumman ruunikoista varsoista.
Germis sen sijaan oli kaukana paalilla. Kumisaappaita ei tullut mukaan ja oli totaalisen väärät jalkineet tänne. Mutavelli tuli sivukuminauhoista läpi ja molemmat kengät olivat märkiä ennen kuin olin edes humman luona. Onneksi antoi nätisti kiinni. Vähän tuli mieleen Aaltiksen muinainen Viola. Tähtipäinen tumma pikkutamma.
Humma oli mutakerroksen alla. Onneksi kropasta kuiva. Takajalat haisivat aika kamalalta. Hoitaessa oli kiltisti ja varusteet jalustimia lukuunottamatta löytyivät hyvin. Jalustimetkin saatiin onneksi kentällä.
Mentiin yläkentälle ja sain varoituksen että Germis saattaa tuijotella nurkkia. Ei tuijotellut.
Germis oli aika luikura. En oikein tiedä mitä sille olisi pitänyt tehdä. Yritin ratsastaa jalalla eteen ja pitää käden vakaana. Jokusen kerran viskoi päätään. Syvät taivutukset tuntuivat auttavan vähän. Mutta silti käänsi herkästi vain kaulan suorana ja kallisti päätä.
Tehtiin tänään kaikissa askellajeissa ympyrän kaarella takaosan väistätystä. Sisään ja ulos. Vähän kuvioita vaihdellen. Laukkaa mentiin ensin ravitehtävän ohessa suoraan, lopulta väistettiin laukassakin.
Meillä onnistui aika vaihtelevasti. Odotin että humma olisi ollut paljon pahempi herkkis mutta jalkaa sai käyttää ihan normaalisti ja varmaan enemmänkin. Taivutteluista myötäsi aina hetkeksi, kaikissa askellajeissa. Harmi vaan että nopeasti turpa myös nousi. Malttoi odottaa laukannostot hyvin ja ravissa pahimman kipittelyn sai istunnalla haltuun. Tosin ehdotti joko kipitysravia tai käyntiä. Rauhallista ravia ei muka ollut tarjolla.
Väistöt saatiin tehtyä. Yleensä eka kierros oli harjoittelua ja sen jälkeen parani. Osa oli jopa ihan kelpoja.
Loppuraveissa ei tehnyt mieli keventää, alas istuen sain humman odottamaan rennompana. Kevensin toki silti.
Vasta loppukäynneissä säikähti puskasta tullutta opea. Ja kun lähdettiin kentältä niin siinä uudestaan. Sain askeleessa haltuun enkä horjunut.
Ohje oli kylmätä takaset. Aloitin siis kaikkien jalkojen pesusta. Takaset haisivat yhä karsealta. Kylmäsuojien vaikutusta odotellessani harjasin humman vielä läpi. Hieman pulskassa kunnossa. Piti painaa aika kovaa että kylkiluut tuntuivat. Mutta pepun päältä oli suora eikä kuopalla.
Takaisin pihattoon viedessä muut asukit kerääntyivät portille vastaan. Ei tehnyt mieli karkuuttaa varsalaumaa pimeään, joten odotin hetken apukäsiä. Sanaakaan sanomatta meille lopulta avattiin portti eikä kukaan ollut ryysäämässä mihinkään. Mistäs minä sen olisin voinut vieraista hevosista tietää?
Kotona kenkäparkani joutuivat syväpesuun ja rasvaukseen. Kovin mielelläni en vesipese nahkakenkiä mutta nyt ei ollut hyviä vaihtoehtoja.
kengät kastuivat läpi pihaton mudassa ratsua hakiessa
humma haisi pahalta
jalustimia ei ollut tunnille lähtiessä
aika epätasaista menoa
Parannusta:
vain 4 ratsukkoa tunnilla
ei tuijotellut
rentoutui hetkittäin
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora