maanantai 26. lokakuuta 2020

Nuupahtanut Kaapo eteen!

 Maanantaina menin jo aiemmalle tunnille. Se ei valitettavasti auttanut juuri valoisuuteen vaan jo neljän jälkeen tallille ajaessa hämärsi. +7°C ja märkää.

Ratsukseni oli jaettu taas Kaapo. Se löytyi tarhansa takanurkasta. Tarha näytti mutavelliltä. Onneksi sain pyydystettyä hepan heinätupolla tarhan ulkopuolelta ja hyvin taluttui myös aidan toiselta puolelta. Tolppien kohdalla vaihdoin vain narua kädestä toiseen.

Nyt tajusin katsoa listasta tyhjät karsinapaikat etukäteen. Kaapolla kun hommat jatkuivat vielä vikalle tunnille. Varustin tunnilla olevan Senjan karsinassa ja naapuri Feija oli kahdella seuraavalla tunnilla, joten Kaapo sai huilia tunnin jälkeen sen paikalla.

Hoitaessa Kaapo keskittyi Senjan heiniin ja oli melko aloillaan. Kavioiden putsaus onnistui ehkä parhaiten tähän asti. Suitsia ei olisi halunnut enkä löytänyt herkkuja avuksi. Hetken venkoilun jälkeen sain kuolaimet suuhun. Samalla meni näemmä myös turpahihnakin suuhun. Kaapo järkyttyi. Onneksi tämän mallin sai sivusoljesta auki ja nopeasti pois suusta. Sen jälkeen seisoi liikahtamatta loppuvarustuksen ajan. Poikkeuksellista.

Toisessa kyljessä oli karvaton läiskä, joten en laittanut kannuksia.

Selkäännousussa Kaapo hyöri. Toisella yrityksellä sain ninjailtua kyytiin.

Ratsukoita tunnilla oli 8 ja oltiin tietysti maneesissa. Ohjeita tuli että uusia heppoja (Hertta, Helena) pitää vähän varoa kun eivät ole tottuneet vierestä suhaaviin muihin hevosiin. Kaaposta puuttui taas se paras liikkumisen into. Laukat taisi kuitenkin pitää yllä. Kakkajumeja yritti tänään taas jokusen kerran. Kovasti piti komentaa että pysyi liikkeellä. Useampi ratsastuskerta on jo mennyt ilman jumitteluja.

Päivän tehtävä oli ihanan simppeli. Kolme ympyrää. Kentän puolella kevennettiin ravia isosti eteen. Toisella puolella istuttiin alas ja koottiin ulko-ohjalla ja ratsastamalla sisätakajalkaa alle. Taivutus sisään. Hevoset rennoiksi ja pyöreälle kaulalle, tms. Ensin vasen kierros.

Alkuun Kaapo oli aika mutkalla. Oikea ohja oli ihan tyhjä, vasemmassa oli vähän enemmän hevosta. Taivuttaminen oli hankalaa ja kaatuili vähän minne milloinkin. Eikä mennyt jalasta eteen. Mentiin ensin pari kierrosta käyntiä, sitten ravissa.

Ensimmäiseksi lähdettiin korjaamaan eteenpäinpyrkimystä. Ei voi koota ennen kuin liikkuu eteen. Kaapo piti ratsastaa ohjalle painavaksi. Siinä olikin tekemistä ja lopulta lähinnä pyysin kevyessä ravissa eteen. Lyhennyspätkät jäivät todella vähäisiksi. Eteenmenon lisäksi piti taivuttaa ja saada niskaa alemmas. Haastetta riitti.

Sitten lyhentämiset vaihdettiin laukannostoiksi. Eli puoli ympyrää kevyttä ravia eteen ja toinen puoli laukkaa eteen. Laukat nousivat vaihdellen. Siinäkin piti pyytää eteen. Raviin tuli välillä vähän hitaasti. Lopulta tajusin hidastaa enemmän ulko-ohjalla, siirtymät paranivat ja tulivat täsmällisemmiksi. Samoin laukannostossa sisäohjasta höllääminen auttoi pahimpaan päännostoon. Ihan tasaisessa muodossa nostoja ei tullut. Ja välillä laukka ei meinannut nousta. Mutta Kaapo tuntui taas oppivan tehtävän ja se helpotti.

Toiseen suuntaan koottiin vielä vähemmän. Ehdin alle 5 askelta kun oli jo aika siirtyä laukkaan. Ravi parani ja Kaapo rupesi ajattelemaan enemmän itse eteen. Samoin laukastakin tuli jo aika kivaa. Ope sanoi että minun pitäisi vuokrata Kaapo ja mennä päästelemään sillä raviradalle. Ei ehkä hullumpi idea.

Loppuverkassa Kaapo oli jo parempi mutta yhä puuttui se alkusyksyn iloinen oma eteenpäinpyrkimys.

Tunnin jälkeen humma yllätti ja karsinassa tönötti ihan aloillaan. Jopa sen jälkeen kun olin saanut purettua. Tuijottelin että onkohan sillä kaikki hyvin. Rupesi myös vähän ripuloimaan. Pohdin että voiko johtua matolääkkeestä (madotettiin lauantaina). Siitä onneksi vähän heräsi liikkeelle. Vinkkasin kuitenkin silmällä pidettäväksi. Normaalista poikkeava käytös huolestuttaa.

Ongelmia:
ei halunnut kuolaimia
kyljessä oli karvaton läiskä
hyöri selkäännousussa
eiliset kuskin oheistreenit tuntuivat vatsalihaksissa kun kevensin
Kaapo oli hidas
yritti kakkajumeja
tunnin jälkeen oli kumman vaisu

Parannusta:
ei hyörinyt pahasti hoitaessa
lopputunnista eteni paremmin

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora