Senjan suoristamista

 Sain maanantain tuntini vaihdettua taas aiempaan. Hyvä niin ettei mene ihan joka ilta myöhään tallilla. Nyt uusien koronaukaasien takia meno tallilla oli entistä säntillisempää. Lista löytyi klubin ovesta ja olin mielissäni kun sain jatkaa kouluratsastusta Senjalla. Nyt jo neljättä kertaa.

Humma löytyi tarhastaan. Tuli portille. Pihalla oli pikkupakkanen eli noin asteen verran kylmää. Aiemmin iltapäivällä oikea lapani jumahti itsestään ja harjaaminen oli aavistuksen kivuliasta. Onneksi ei haitannut ratsailla.

Ratsukoita tunnilla oli 7 ja tänään suoristeltiin hevosia. Senja tuntui pinkeähköltä kun nousin kyytiin mutta sen jälkeen oli oma itsensä.

Alkuverkassa mentiin askellajit läpi. Ravissa piti alkuun taas vähän himmailla enimpiä juoksuvauhteja pois. Senjan kieli pysyi sisällä enkä muista nähneeni sitä tunnin aikana kuin ehkä kerran jos silloinkaan. Toki myöhemmin sen tuijottelulle ei ollut aikaa. Senja kulki suht tasaisesti ja yritin taivutella huolellisesti, varsinkin oikealle. Yritin muistaa tänään myös kantaa käteni sekä pitää oikean nyrkin pystyssä.

Tämän päivän tehtävä sisälsi taas vierekkäiset kaistat keskilinjalle. Siinä tehtiin avoa. Keskelle voltti kohti uraa, palikan sisäpuolelta. Sai mennä uralta asti jos oli tilaa. Loppupätkälle myös avoa. Ope puhui jotakin lapojen hallinnasta ja siitä että jos avo ei onnistu niin helpotetaan ja palataan portaita takaisinpäin.

Pitkille sivuille tehtiin väistöjä perä uralta sisälle. Se on ensimmäinen väistö, joka nuorelle hevoselle opetetaan. Käynnissä käsky oli pysähtyä väistöön. Käytännössä siis käänsin Senjan väistöasentoon ja pysäytin. Olisi voinut reagoida vielä vähän nopeammin.

Käyntiosuudella muut veivät open huomion eikä ehtinyt antaa meille kokonaisia ohjeita. Oikeassa kierroksessa meillä oli enemmän vikoja mutten osannut niitä itsekseni puolikkailla ohjeilla korjata. Lopulta ope meni linjan päähän ja käski minun pitää hartiani samansuuntaisesti kuin ope itse. Kuulemma käännyin liikaa oikealle. Aikamoista. Yleensä kun yläkroppani on liikaa vasemmalle. Avossa taas kuulemma riitti pelkkä taivutus oikealle. Senja taisi lähteä poikittamaan herkästi ja sitä ei haluttu. En ole ihan varma tajusinko kaiken oikein.

Sitten sama harjoitusravissa. Heti alkumetreillä vatsaani pisti ikävästi. Samoin kuin joskus juostessa. En tiedä yhtään mistä se tuli. Saati muista että tällaista olisi ollut aiemmin. Onneksi sekin helpotti melko pian tai vähintään lakkasin kiinnittämästä asiaan huomiota. Ei haitannut kauaa.

Väistöissä otettiin nyt 3 askelta käyntiä. Tein näitä ainakin kahdesti pitkän sivun aikana. Vasempaan sai tehdä avon ihan reilusti. Oikea oli yhä hankalampi suunta ja tehtiin sitä paljon useammin.

Lopulta otettiin laukat mukaan. Keskilinjalle laukka nostettiin heti voltin jälkeen ja jatkettiin avolla. Pitkällä sivulla nostettiin suoraan ensimmäisestä väistöstä ja laukassa piti pitää sama väistöasento. Se meillä valahti pois kun ope ei katsonut. Volttien jälkeen ensimmäiset kierrokset menivät hienosti. Parin kierroksen jälkeen oikea laukka rupesi nousemaan keskilinjalle väärin. Huomasin kyllä että jotakin meni pieleen eikä yllättänyt että tuli vasen. En saanut linjalla korjattua. Muutaman kierroksen jälkeen rupesin "huijaamaan" eli helpotin sen verran että nostin laukan jo kahta askelta liian aikaisin eli voltin lopulla. Se auttoi ja tuli joka kerta oikea. Open mielestä oli ihan sallittua tehdä noin.

Yhä tehtiin enemmän oikeaa kierrosta. Loppua kohti Senja rupesi suoristumaan ja tuli kivoja pätkiä molempiin suuntiin. Ope kehui. Eikä Senja yhtään kiihdytellyt tai vyörynyt laukassa vaan malttoi hyvin ja teki asialliset siirtymät suoralla raviin.

Loppuravissa tuntui että Senja oli allani. Tasapainossa ja kuulolla. Eikä enää mennyt lujempaa kuin halusin vaan malttoi mielensä. Tästä olisi päässyt kivasti ratsastamaan myös eteen. Muoto oli tasainen ja seurasi asetuksia.

Seuraavien tullessa maneesiin kävi käsky edellisten poistua paikalta. Selästä laskeutuessa vatsaan pistäminen palasi ja lapakin taas jumitteli. Oli aika raihnainen olo eikä tehnyt mieli jäädä vatuloimaan.

Senjalla oli tunnin huili ja sitten vielä toinen koulutunti. Tänään olin tunnin jälkeen käsittämättömän nopea. Purin ratsun, pesin kuolaimet. Harjasin Senjan ja suojat ja olin 14 yli valmis lähtemään kotiin. Vau! Sitten kun joskus oppisi vielä ottamaan takasuojat pois ennen Senjan tallipissaa.

Ongelmia:
kuskin oikea lapa oli jumissa

koulusatulassa ei ollut yhtä vakaa ja mukava olo kuin estepenkissä
harjoitusravi pisti vatsasta
en ensin tajunnut oikean kierroksen tehtäviä
hartiani olivat kuulemma liikaa oikealle(!)
oikean sijasta tuli monesti vasenta laukkaa

Parannusta:
ei painanut käsille

kieltä ei näkynyt
ensimmäinen oikea laukka nousi oikein
suoristui
loppuraveissa oli tasapainossa allani
olin tunnin jälkeen nopea