Tiistaina menin Turkalle rästimään perjantain tuntini koska tahdoin oman open tunnille (ei pidä perjantaina) ja perjantaina itselläni on muuta tekemistä. Eilisen myrskyn jälkeen keli oli oikein nätti, päivällä paistoi aurinko. Harmi vaan että taas pimeys iski niskaan.
Olin tallilla puolisen tuntia ennen tuntia ja se oli vähän turhan vähän. Ratsukseni oli merkattu Ronja ja se jatkoi seuraavalle tunnille kuten oli luvattu. Tajusin katsoa tarhakartasta mistä humma löytyy. Sen jälkeen piti kysyä mm. mistä sen riimu löytyy (kuulemma päässä ja niin olikin), naru matkaan. Humma on puoliverinen tähtipäinen ruunikko.
Onneksi oli kumisaappaat! Matka tarhalle oli nilkkoihin asti liejua. Ronja löytyi omasta tarhastaan ja tuli houkuttelemalla portille. Antoi nätisti kiinni. Mutta kun yritin sulkea portin perässämme niin humma hyöri omaan suuntaansa ruohonkorsille. Eikä meinannut kuunnella millään että pää ylös ja vähän lähemmäs, kiitos.
Suunnittelin vieväni tamman alatalliin varustettavaksi mutta muutin mieleni nähdessäni kurajalat. Pakko oli mennä jalkapesun kautta ja se onnistuu paremmin ylätallissa. Pesupaikka oli varattu, joten pyöräytin hetkeksi käytävälle (karsinat varattu) ja riisuin loimen. Yhden soljen lukko oli rikki enkä meinannut saada sitä auki. Jostakin syystä Ronjalla oli Madden loimi päällä. Omaa pesuvuoroa odotellessa kaivoin Ronjan kaapista harjakassin ja suojat. "Luethan hoito-ohjeet" luki kaapissa mutta niitä ohjeita en löytänyt mistään. Huovatkin näyttivät niin upouusilta että nappasin tallin huovan. Pestessä oli nätisti. Harjasin ja suojitin pesupaikalla ja koska oli niin ahdasta niin mentiin alatalliin lähemmäs varusteita.
Satula (jalkkareineen) ja suitset löytyivät alatallin varustehuoneesta. Samoin martingaali. Humma oli sangen vastentahtoinen suitsimista kohtaan ja väännettiin kuolainten laitosta jokunen minuutti. Satulointi sujui onneksi sukkelasti. Omat kengätkin piti vaihtaa. Epäselväksi jäi vielä pitäisikö hummalle laittaa bootsit. Opelta selvisi että ei. Otin kaikesta tästä epätietoisuudesta sangen paljon stressiä.
Ope avusti selkäännousussa, olin lähemmäs 10 minuuttia myöhässä. Tässä vaiheessa kuulin että Ronja on vasta 7 v (FWB) ja se on kisannut aiemmin isompiakin esteitä (115 luokkiin asti).
Lämmintä oli nelisen astetta. Ratsukoita tunnilla 5. Aiheena puomeja ja kenttä vähän rapainen.
Taivuttelin alkuun käynnissä. Ei kovin notkeaa. Kevyessä ravissa piti pyytää eteen ja taivuttaa. Ihan alkuun tuntui juoksevan alta mutta ope kaipasi lisää kaasua. Ratsastin itse tänään taas kumman passiivisesti. Enkä huomannut yhtään etukenottavani, vaikka siitä välillä sanottiin.
Ronja oli hassun luikura eläin. En tiedä reagoiko istuntani muutoksiin todella herkästi, sillä välillä tuntui yhtäkkiä menevän mutkalle ja painavan jonnekin. Kaula kääntyi omiaan ja lavat menivät omia teitään. Takaosan sisälle pullahtamista en huomannut. Vasemmalle taivuttaessa käänsi vain suoran kaulan vasemmalle. Oikeassa kierroksessa koko hevonen halusi valua sisälle. Loppua kohti jäi (vai minä jäin?) enemmän kiinni vasempaan ohjaan. Mentiin keskiravia keskiympyrällä.
Ei tuntunut erityisen hitaalta. Ope taisi käskeä pitää pohkeet hiljaa. Raipan napautus tuntui tehoavan pohkeita paremmin. Vaikka välillä tuntui että reagoi vain osaan pyynnöistäni. Erikoinen hevonen.
Alkuverkoissa ei laukattu. Tehtiin tehtäväkuviota keskiraviympyrän ja väistöjen kanssa. Päädyssä ravipuomit. Ne tuli ohjeeksi ensin keventää Ronjalla. Ekalla kerralla puomeille tuli vähän kiemuraa, sen jälkeen ne sujuivat sangen tasaisesti. Loppua kohti vähän kiihtyen. Keskiravi jäi vähän vaisuksi kun unohdin välillä pyytää eteen. Taivutuskin piti muistaa. Väistöt paranivat pikkuhiljaa. Ratsastin vähän puolivillaisesti.
Tätä pyörittiin molempiin suuntiin ties kuinka kauan. Vähempikin olisi välttänyt itselleni. Laukka ehdittiin ottaa siksi vain vasempaan kierrokseen. Aiemmat puomit taidettiin tulla päädystä vain kertaalleen laukassa. Toisessa päädyssä oli ympyräpuomitehtävä ja sitä pyörittiin todella pitkään syynissä.
Ronja nosti sangen hitaan laukan mutta puomeille imi hyvin. Pääty-ympyrällä yllätti kerta toisensa jälkeen miten voimakkaasti ponnisti puomeille ja kuski retkahteli mukana. 3 + 1 + 3 + 1 puomia neljänneksen välein. Osa saattoi olla toisesta päästä irti maasta. Väleihin joko 3 askelta tai joka toiseen 4. Ei ihan priimaa. Kevyemmässä istunnassa taisin istua vähän siistimmin mukana. Tuskin silti kovin kaunista.
Laukkatehtävän jälkeen riitti meille ja saatiin jäädä hetkeksi käyntiin. Siitä sitten loppuraveihin. Yhä Ronja tuntui vaihtelevasti vimpulalta. Kilttihän se oli mutta omaan makuuni vähän erikoinen ratsastaa. Kuulemma hierojan suoraksi toteama. Ope puhui että tarvitsen sen kanssa uusintakerran joskus koulutunnilla. Mikäs siinä. Ei se missään tapauksessa ollut kamala.
Ronja tosiaan jatkoi seuraavalle tunnille ja minä suhasin vaatteiden vaihdon kautta seuraavaan paikkaan.
häslä hevonen
tavarat ja hoito-ohjeet hukassa
en meinannut saada kuolaimia suuhun
hassun luikura hevonen
takajalat putoilivat jokusen kerran tunnin aikana alta
Parannusta:
onneksi oli kumisaappaat!
turvallinen selästä, perustolkku
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora