Perjantaina luvassa oli kavalettitunti Turkalla. Lista sekä ratapiirros selvisivät etukäteen wa-ryhmästämme. Sain Lillin, josta olin vähän haaveillutkin. 15-vuotias varsallinen ruunikko pv-tamma.
Keli oli muutaman asteen pakkasella ja tunnillemme tuli 6 ratsukkoa. Tuntikaverin piti tulla avuksi hakemaan Lilliä ulkoa mutten löytänyt kaveria mistään. Menin siis etsimään Lillin varusteita. Niistä ei lukenut mitään, joten päättelin että alatallissa. Sain onneksi koordinaatit (ylärivissä, toinen ovelta päin), sillä mitään nimilappuja ei ollut missään. Ei jalustimia eikä satulavyötä.
Sitten lähdin etsimään kaveria, jota ei vieläkään näkynyt. Päädyin ottamaan lampun ja vinkistä myös kaurakipon ja lähdin etsimään pihalta. Kumisaappaat tulivat taas tarpeeseen, jättimäisiä lätäköitä.
Sieltähän löytyivät sekä kaveri että narun päähän napattu Lilli. Hyvä että menin avuksi, sillä toinenkin varsa olisi halunnut mukaan. Olikohan meitä 4 vai 5 ihmistä ja se oli juuri sopivasti. Oikeat hevoset lähtivät talliin ja oikeat jäivät pihalle.
Varsasta ei ollut onneksi suurempaa haittaa mammaa harjatessa ja hoitaessa. Lillikin oli tosi nätisti. Satulahuovan ja suojat sain vielä toimituksena, kadoksissa oleva satulavyö piti käydä itse etsimässä ylätallista kun alatallissa ei ollut kuin yksäreiden vöitä tarjolla. Kello rupesi toki olemaan vaikka mitä ja ahdisti kun taas oli tavarat hukassa.
Nappasin nipun ylimäärävöitä mukaan ja onneksi ensimmäinen kokeiltu eli Madden vyö oli juuri sopiva. Tajusin sulkea tallin ulko-oven eikä tallissa ollut enää muita ihmisiä. Niinhän se varsa poistui karsinasta kun lähdettiin. Onneksi toinen tuntikaveri tuli paikalle ja keksin ovelan keinon: laitettiin riimunnaru varsan pyllyn takaa ja hilattiin se takaisin karsinaan. Tämä onnistuikin todella helposti ja sukkelasti. Varsa jäi karsinaan möykkäämään mutta Lilli tuntui lähtevän ihan mielellään töihin.
Selkäännousussa muistin että jalkkaritkin puuttuvat yhä. Jätin humman pideltäväksi ja onneksi löysin jalkkarit nopeasti. Sitten oli raippaa vaille kaikki ja sen toi ope penkiltä. Huh!
Yllättäen en ehtinyt osallistua kavalettien kasaamiseen. Pahoittelut. Puomit olivat onneksi valmiina.
 |
| Kuva päivän tehtävästä kaapattu wa-ryhmästä. |
Kenttä oli kohmeinen muttei kova. Lillille taisi jäädä tilsoja. Ainakin alkuravissa kompasteli. Pelkäsin että mitä käy jos pahenee mutta kompastelu jäi alkutuntiin.
Alkuverkassa ope käski sekä edetä ravissa että taivuttaa kunnolla. Kummasti vain toinen meinasi onnistua kerrallaan. Pienellä kuskin hätistelyllä onneksi vähän parani. Tultiin vasemman reunan kiemuraa puomeilla ja taipuminen oli yhä nihkeää. Voltti väliin auttoi. Kuskin kädet käskettiin pitää aloillaan vierekkäin.
Laukka oli helpompaa. Toki mieli teki olla kevyessä istunnassa ja edetä rennosti. Ohje oli istua alas ja lyhentää. Lyhentää kunnolla! Hetki vain lyhenneltiin kumpaankin suntaan. Hepo tuntui vähän voimattomalta ja laukka meni lyhentäessä löysäksi.
Oikean reunan tehtävää tultiin ensin vasemmassa kierroksessa puomeina. Pidempiin väleihin 4 askelta. Välit olivat siihen niukat, olivatkohan 13 vai 14 metriä? Ympyrän jälkimmäinen puolisko piti tehdä tarpeeksi isoksi jotta ehti suoristaa takaisin tehtävälle.
Ensimmäinen kierros oli vähän suhailu. Taisi tulla 3 askelta. Sen jälkeen vähän parani ja Lilli rupesi imemään tehtävälle paremmin. Sain pysymään laukassa ja tuli neljääkin. Ei ihan priimaa mutta tuli. Sitten haluttiin 3. Se taisi mennä kertalaakista putkeen.
Oikeassa kierroksessa tultiin suoraan 3. En muista olivatko kavaletit ylhäällä jo vasemmassa kierroksessa, ehkä? Nyt livahti ensin neljäs. Sain kuitenkin skarpattua ja parannettua kolmeen.
Oltiin jo yliajalla mutta tehtiin vielä kiemuratehtävä laukassa. Väleihin tuli noin 6 askelta. Odotin sitä vielä vaikeammaksi mutta osuttiin joka kerta esteille. Korkeus oli kavalettitasoa. Mutta joka kerta söhlättiin joku väli. Ensin keskimmäinen, joka heijastui viimeiseen, lopulta myös eka. Saatiin sakkokierros ja pari lisää. Lopulta muut lopettivat ja me vaan tultiin uudestaan ja uudestaan. Rennot kädet. Johda hypyssä. Ei liian lujaa sisään. Välillä laukat vaihtuivat, välillä eivät. En tiedä oliko ope välillä ihan hiljaa vai enkö vain kuullut tai tajunnut. Ehdotin että puhuisi mulle enemmän niin keskittyisin paremmin. Rupesin kuulemma vain suhailemaan vauhdilla läpi. Pari kertaa laukattiin myös merkkitötteröiden yli kaarteista.
En saanut Lilliä pysymään apujen välissä ja jotenkin uinahdin itse. En oikein tiedä mitä olisi pitänyt tehdä toisin. Heppakin oli jo ennen tehtävää ihan hiessä. Lopulta kun eka väli sujui niin aloitettiin vasta toisesta. Sitten tuli tarpeeksi kelpo suoritus ja vihdoin riitti. Olo ei ollut erityisen onnellinen vaan turhautuneen rajamailla.
Keventelin pois muiden purkaessa loput esteet. Käveltiin sitten vielä tovi tyhjällä kentällä. Lopulta lähdettiin lanauksen alta pois. Kello taisi olla n. 25 yli. Ihmettelin ettei tullut kylmä.
Sitten tamma hetkeksi varsan luo, sitten jalkapesulle ja rivin hoitoon. Varsan käsittelykäsky kumottiin. Varusteet putsattuina paikoilleen. Olin yllättävän nopea ja jo tasan aikoihin valmis. Sen jälkeen jäin vielä suustani kiinni ja kotiinlähtö venähti kuitenkin.
tavarat olivat hukassa
kompasteli alkuravissa
laukansäätely välillä
kiemuratehtävällä ties kuinka monta sakkokierrosta
Parannusta:
kiltti hoitaa
sopivan kokoinen ratsu
kivan tasainen ja simppeli
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora