sunnuntai 15. marraskuuta 2020

Liiankin hyvin herätetty Ponne

 Sunnuntaina oli taas Turkan kisatiimin valkut. Sain jatkaa Ponnella (ja etukäteen varmistettiin onko se minulle ok). Nyt lisäohjeeksi tuli hevosten aamuruokkiminen, mitään sen tarkempia ohjeita tähän ei tullut.

Lempikuvani tältä päivältä!
©Anita

Olin aamulla taas vähän myöhässä. Tallilla meni oma aikansa Ponnen ruokia etsiessä. Ylhäältä sanottiin että ovat alhaalla eikä niitä sieltä löytynyt. Olivat kuitenkin ylhäällä. Vaaleanpunainen astia, onneksi valmiiksi annosteltu. Heiniäkin oli liotettu valmiiksi. Ponne ehti lähes syödä ennen kuin lähdettiin kentälle.

Esteet olivat lähes valmiina kun saavuin paikalle. Kannoinkohan yhden puomin. Sitten hifistelin välit kuntoon. Kaareva linja pidennettiin ja okseria siirrettiin lähemmäs kentän keskustaa. Kavalettipalikoiden välit lyhensin noin kolmesta kahteen ja puoleen metriin. Alareunan kavalettia (minipystyä) siirsin vesi- ja trippelilinjojen keskelle. Trippelilinja jäi vähän pitkäksi ja ope sen sitten tunnin alussa lyhensi. Keskimmäiseen linjaan en koskenut ja se oli muuten hyvä mutta ristikot olivat pystyinä.


Ratapiirros wa-ryhmästä.
Ei menty pisteiden mukaisia reittejä.

Lämmintä oli pari astetta. Kosteaa. En kuitenkaan huomannut tihkua. Kenttä oli todella hyvässä kunnossa.

Ponne oli alusta asti suht virkkuna. Yritin taivutella rennoksi. Ravissa enemmän kipitti. Tehtiin taas temponmuutoksia ja käynnistä laukannostoja. Laukat nousivat hyvin mutta eivät kovin räjähtävästi. Ensin otti pari rauhallisempaa askelta ennen kuin lähti. Mutta sen jälkeen vauhtia oli hyvin. Välillä tuntui jopa vähän pomppuisalta muttei tehnyt mitään. Yritin vähän lyhentää ja pitää keulan kevyenä mutten tiedä onnistuinko.

Hypyt aloitettiin kavalettijumpalle. Oli ongelmia kun Ponne oli turhan innokas. Kaarteessa puski lapa edellä ja linjalle lähti kiihdyttämään pitkänä. Ei kunnellut pidätteitä. Ope käski pitää kädet matalalla. Ei mitään kovin nättejä suorituksia mutta joka kerta yli. Huomattavasti helpompaa oli kun ei tultu tätä heti ensimmäkseksi vaan hypättiin jotakin alle. Lopulta tajusin tehdä linjalle voltin jos lähti kiihtymään. Se auttoi. Samoin sain laskettua käteni eikä siitä tullut enää myöhemmin sanomista. Jalkojen käyttöni saattoi kyllä lamaantua Ponnen kiihtyessä.

©Anita

©Anita

©Anita

©Anita

©Anita

Jumpan perään tultiin kaareva 17,5 metrin linja pystyltä okserille. Ratsastin turhan leveän kaarteen pystylle. Tajusin open ohjeen ihan väärin. Käski mennä paremmin aidalle, minä tulkitsin että tee vielä isompi kaari. Lähes sama asia, juu ei. Alkuun tehtiin väliin useamman kerran viides askel kun kaaresta esteiden väliinkin tuli liian leveä. Kun tajusin ratsastaa pidemmälle aidalle ja kääntää aiemmin pystylle niin homma helpottui kovasti ja neljä tuli helposti. Harmi vaan ettei sitä aina tajua ettei tajua.

Liian vinosti sisään.
©Anita

©Anita

Perään okseri.
©Anita

©Anita

Suorempi sisääntulo.
Kuski mutkalla.
©Anita

©Anita

Tultiin toinenkin 17,5 metrin linja, trippeliltä okserille. Kun aloitettiin sillä niin Ponne ampaisi hyppyihin kauempaa. Tähän ei taidettu kertaakaan ottaa ylimääräistä viidettä vaan sujuttiin aina helposti neljällä. Lopuksi piti jopa pidättää että mahduttiin.

Trippeliltä laskeutumassa.
©Anita

Okserilta laskeutumassa.
Tämä lienee jatko-osa postauksen ekaan hyppykuvaan.
©Anita

Samoin keskilinjan kolmoissarjalle sai sujua hyvin sisään. Ponne hoiti sen puolen hyvin eikä tuijottanut vesimattoakaan. Helppoa.

Alkuun mentiin tehtävät pätkinä ja sitten tultiin pari pidempää radanpätkää lopuksi. Ensin ehkä 70 - 80 cm tasolla, vikalla kierroksella osa taisi olla jo lähempänä ysikymppiä. Ennen omaa vuoroa ei tehnyt mieli miettiä korkeuksia liikaa ja oman vuoron jälkeen unohdin täysin.

Open ohjeista poimin taas vain valitut palat: "tähän tulee pitkä väli, ei sitten täysiä". Minä: "jee, täysiä". Vähän vitsillä kyllä. Silti radan huonoin hyppy tuli yksittäiselle kavaletille kiihdyttelyn jälkeen.

Ponne ei epäröinyt millekään ja vaikka välillä olin vähän unessa niin radalla reagoin hienosti ja ratkaisin tilanteet. Trippelille taisi jälkimmäisellä kerralla tulla vähän pieni hyppy, pyysin eteen ja venyttiin neljään. Muuten oli sangen tasaista. Molemmilla kivaa.

Loppuverkassa Ponne piti ensin rauhoittaa. Edelleenkään ei ollut niin tasainen kuin olisin halunnut. Pätkiä taipui ja myötäsi.

Loppukäynnit käytiin Dannen kanssa tiellä. Loppumatkasta molemmat hepat vähän epäröivät mutta sain Ponnen liikkumaan. Tallia kohti oli tuplavauhti. Ponne ei mennyt tänään muuta.

Tänään Ponnelle ei tullut kovin pahasti kuuma. Loppuhoidoissa meni silti kummasti taas se tunti vaikkei ollut kovin rapaista. Jalkojen pesu ja kylmäys. Loimi niskaan (punainen, siinä luki Madde ja omaan silmääni oli vähän iso). Viime hetkellä tajusin myös vaihtaa kumisaappaat ennen kuin vein Ponnen tarhaan. Ne tulivat tarpeeseen!

Ongelmia:
aikainen herätys ja nukuksissa oleva kuski
epämääräiset ruokintaohjeet
herätin ratsun verkassa vähän liiankin hyvin
hypätessä silmistäni vuosi vesi ja se haittasi näkyvyyttä
kuskin kenkienvaihto, ilman kumisaappaita ei pärjää

Parannusta:
kenttä oli huippukunnossa
trippelihypyt olivat parempia kuin viimeksi
Ponne hyppäsi kaiken empimättä
kuski skarppasi ratapätkät hienosti

Anita tallensi ratapätkätkin:

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora