Perjantaina oli taas Turkkapäivä enkä lähtenyt kovin innoissani tallille. Luvassa kouluratsastusta, ihan hauska juttu. Opena taas sijainen. Keli oli aurinkoinen mutta silti vain +12°C mennessä.
Ratsuvalinta yllätti ja sain Mantan. Yksärisuokkitamma, joka tekee myös tunteja. Sama humma, joka oli seurana maastossa Vilman kanssa.
Tamma löytyi pihalta, varusteet alatallista. Hoitaessa oli kiltisti. Näemmä olin selkäännousussa sen verran myöhässä että muut olivat jo menneet yläkentälle. Jalkkareiden pidentäminen freejumpin hihnojen kanssa oli ärsyttävää.
Alkuverkassa mentiin askellajit itsenäisesti läpi. Olisin mieluusti kävellyt vähän pidempään alle mutta muut ravasivat jo hyvää vauhtia. Olin ekaan suuntaan noin askellajin verran jäljessä muita. Laukassa painoi aika pahasti sisälle, varsinkin vasemmassa kierroksessa. En saanut juuri korjattua.
Tehtävänä tehtiin mikinpäätä. Eli ympyrä keskelle ja päätyihin voltit ulos. Ope selitti tämän niin kummallisesti että pitkään kuvittelin että pitäisi tehdä jotakin kolmikaarista. Alkuun saatettiin tässäkin tehdä jotakin temponmuutoksia. Ainakin asetuksia vaihdettiin ravissa ympyrällä sisään ja toisella voltilla ulos. Myöhemmin tehtiin puolikas ympyrä laukassa ja voltti ravissa. Ja siitä kun vaikeutettiin niin puolikas ympyrä piti tehdä vastalaukassa.
Meille vastalaukat olivat ongelma. Ensin en meinannut saada Mantaa vastalaukkaan. Lopulta nostin laukan jo voltin loppumetreiltä. Vastalaukka ei kuitenkaan säilynyt vaan humma vaihtoi viimeistään puolimatkassa myötälaukalle. Jos yritin auttaa raipalla niin vaihtoi roiman pukin kanssa. Kaipasin helpotusta tehtävään, mutta ehdotus oli tehdä vain myötälaukassa jos vastalaukka ei onnistu. Päädyin sitten lopulta siihen. Ylipäänsä ripeät siirtymät ravin ja laukan välillä kuumensivat ratsua.
Kuvittelin että jälkimmäinen eli oikea kierros keskiympyrällä eli vasen laukka vastalaukkana olisi helpompi. Mutta ei vastalaukka onnistunut siihenkään suuntaan kunnolla. Muuten siis samat kuviot toiseenkin kierrokseen.
Lopulta laukattiin vain kenttää ympäri vastalaukassa. Siinä saatiin jo muutamia kaarteitakin tehtyä. En muista päästiinkö jokusen kerran jopa lyhyt sivu ympäri vastalaukassa. Ainakin suorilla vastalaukka nousi ihan hyvin. Manta juoksi itsensä viimeistään tässä hikeen. Loppuraveissa ei muistaakseni onneksi pahemmin tohottanut.
Olisin kaivannut vähän enemmän apuja laukkaan. Mennäänkö liian lujaa vai hitaasti? Liian pitkänä? Minne pitäisi asettaa? Mistä muusta huolehtia? Vai tehdä helpommilla teillä lyhyempiä pätkiä? Jäi aika paljon kysymyksiä.
Tunnin jälkeen viestittelin humman omistajan kanssa sen verran että selvisi ettei vika ollut kuskissa vaan vastalaukat ovat hepalla vielä opettelun asteella. Eli pikkuisen oli hankalat tehtävät meille.
Ongelmia:
aika viileää
freejumpin jalustinhihnat olivat hankalat säätää
jalustinhihnojen päät nousivat jalkojeni mukana ruttuun
vastalaukat olivat vaikeita
raipasta pukitti
varsinkin vasemmassa laukassa kaatui sisälle
tohotti ja vähän kuumahti
lähtiessä enää +6°C
Parannusta:
ihanan kiltti
tasoittui loppua kohti
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora