Autoin vähän harjaamisessa, pehmeällä harjalla. Puokiksi heppa oli sangen täykkärimäinen. Kompakti ja siro. Selästä tuntui kokoaan pienemmältä vaikka tällä hetkellä ei ole edes kovin hoikassa kunnossa.
Tallilla oli oma pieni kenttä. Toisesta päästä märempi, joten pysyteltiin lähinnä ympyrällä toisessa päädyssä. Käveltiin ensin pitkään pitkin ohjin ja jutustelin omistajan kanssa. Feriahan on siis ex-vuokraheppani Assin siskontyttö. Assi-täti.
En tehnyt mitään ihmeellisyyksiä. Yritin saada humman rennoksi tuntumalle ja suoraksi raiteilleen. Vasemmalle taipui huonommin. Pään kääntäminen vasemmalle ohjan perässä tuntui olevan yllättävän vaikeaa. Aika kiltisti pyysin ja kehuin paljon. Tamma oli reipas mutta kuunteli.
Lähinnä mentiin askellajit läpi. Laukka oli sen verran pompottavaa että olin suosiolla kevyessä istunnassa. Yritin suoristella varsinkin vasemmassa laukassa etuosaa takaosan edelle avomaisesti.
Ravissa en istunut alas. En tiedä olisiko se auttanut saamaan pidätteitä paremmin istunnalla läpi. Välillä hypähteli käynnistä itsekseen raville. En oikein tiedä oliko vain menohaluja. Suht rentona kuitenkin pysyi. Jos jotakin välillä tuijotti niin reaktiot olivat ihanan maltillisia.
Lopuksi käytiin vielä metsäkävelyllä koko hevosköörin kanssa. Muut taluttaen, minä ratsain. Enimmäkseen käyntiä (ei ötököitä!). Saatiin kuitenkin ottaa ensin kärrypolulla pieni ravipätkä (300 metriä suuntaansa). Feria eteni kaikessa rauhassa. Sitten muiden välipalastaessa pellolla ravattiin ja laukattiin pätkät pellonlaitaa. Olin huolissani pohjan liukkaudesta mutta hyvin piti. Ei tehnyt mieli hurjastella. Tamma tuntui siltä että menisi kyllä jos pyytäisin. Mutta oli kuitenkin kuulolla, vaikka jarrutusmatka vähän venyikin.
Autoista ja koirista ei sanonut mitään. Hämärä laski lopulta yllättävän äkkiä. Pellolla oli valoisaa, tiellä hämärää ja tallin pihalla jo melko pimeää. Auringonlasku oli kaunis ja olisi kannattanut hoitaa valokuvailut hyvän sään aikana.
 |
| Tallin pihalla oli jo melko pimeää. ©Jessica |
Oikein kiva tamma! Jotakin tämäntyyppistä kaipaisin itsellenikin.
Ongelmia:
kenttä oli toisesta päästä märkä
kuskilla oli kumma etukenotuspäivä
en saanut pidätteitä pelkällä istunnalla läpi
pari minihätkähdystä (pellolla katsoi kiviä)
tuli pimeää
Parannusta:
ei jumitellut
ei ötököitä
ei satanut
ihanan tolkku, reipas ja kuuliainen hevonen
Jessica videoi pätkiä menostamme:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora