Lauantaina oli aikainen aamuherätys tallireissun takia. Luulin meneväni puomitunnille mutta meillä olikin esteitä. Kuudes kuski oli pois, joten saatiin kivasti 5 hengen ryhmä. Saderiskin takia mentiin maneesiin, pihalla +8°C. Satoikin välillä.
Ratsukseni oli jaettu taas Senja. Tamma oli muuttanut Lissun entiseen karsinaan. Lissusta tosiaan tuli eilen yksityinen.
Yritin hoitaa ja rapsutella rauhassa mutta silti tuntui etten osannut tamman mielestä toimia oikein. Harjaus ja kaviot menivät sujuvasti mutta pelkkää satulahuopaa hyöri taas karkuun. Päätin laittaa suitset ensin.
Senja pysyi sen verran rauhallisena että suitsitus sujui yksinkin. Toki kiinnitin poski- ja turparemmit vahingossa vääriin vastinkappaleisiin. Ihmettelin kun oli niin mutkaisan oloinen. Ohjat ja martingaalinkin avasin enkä nostanut pään yli mitään.
Satuloinnille Senja mutkuili yhä vähän, mutta huomattavasti aiempaa vähemmän. Jalustinremmi oli yhä vaihtamatta, samoin panssari. En huomannut olivatko jalustimet vaihtuneet, sillä nyt ei kuulunut enää nitinää. Samoin satulavyön solkien päälle tuleva läppä puuttui yhä. Sen sain onneksi alkutunnista, valitettavasti siitä ei tuntunut olevan juuri apua. Keskiviikkona kärsinyt oikea pohkeeni tykkäsi siiven alta painavista soljista kyttyrää. Harmi vaan että myös suojaläpän kanssa satula tuntui siiven alta perunapellolta. Enemmän tuntuivat painavan satulavyön vastinhihnat, joten ehkä vyön vaihto auttaa ongelmaan.
Maneesissa viimeisteltiin esteiden kasaus. Korjasin suitsituksen ja pääsin ilman apua kyytiin. Ei hyörimistä selkäännousussa, jes! Tosin seinä oli vähän hidasteena.
Alkuun mentiin pikaisesti askellajit läpi. Sitten hypättiin paria ristikkoa lävistäjillä ja haettiin vaihtoja. Senja vaihtoi vasemmasta oikeaan, toinen ei ensimmäisellä kerralla tainnut tulla. Seuraavalla kierroksella vaihtuivat molemmat. Kuskia häiritsi heti esteen jälkeen uuteen suuntaan kaatuminen.
Yhden askeleen sarjaväli (7 metriä) lyhyellä lähestymisellä oli meille helppo juttu. Laukkakin säilyi joka kerta myötäisenä. Ohje oli tehdä linjalle esteen perään temponmuutoksia. Ei suuria eroja mutta aika siistiä.
Sitten tultiin 9 esteen rata, 10 hyppyä. Taas näin ratapiirroksen vasta tässä vaiheessa. Meidät jätettiin viimeisiksi.
Ekalle kierrokselle esteet nousivat meille noin 70 senttiin. Pari väärää laukkaa ja vähän epätasaisuutta. Jotain saattoi pudotakin. Open kommentit olivat että hevosta puoli metriä lyhyemmäksi. Olisin mieluusti kuullut tuon vähän aiemmin. Kyseli myös ottaako martingaali liian lyhyenä vastaan. En ollut ehtinyt miettiä koko martingaalia.
Toinen kierros oli noin 80-senttinen. Sarjavälissä oma mukautumiskyky joutui taas koville kun Senja lähti ponnistamaan. Yritin aktivoida hummaa vähän paremmin mutta tasaisuus tuntui huononevan lisää. Yhä tuli pari väärää laukkaa ja turhaa levottomuutta. Esteet kuitenkin hyppi empimättä.
Perään saatiin sakkokierroksena 3 viimeistä estettä. Yritä saada laukka vaihtumaan jo ekalla ja istu lähemmäs hevosta. Nyt ratsastin enemmän ja tämä taas auttoi. Kummasti sitä unohtuu matkustelemaan.
Radan jälkeen ope kyseli että painaako Senja käsille. Ei yhtään. Tuntui siltä että se kuunteli mutta pyysin liian vähän asioita ja tyydyin kelvolliseen. En muista mitä muuta loppukeskustelussa oli. Taitaisin kaivata sellaisia sangen holhottuja ja kommentoituja ratoja.
Loppuravissa Senja oli kiva. Ravit jäivät vaan aika vähiin kun humma piti luovuttaa seuraavalle kuskille. Iltapäivällä meni vielä kolmannen tunnin.
Ongelmia:
laitoin suitsien remmit vahingossa ensin väärin
satula oli oikealta puolelta kuin perunapelto
ehkä pari pudotusta
ei ollut niin lyhyt, rento, aktiivinen ja tasainen kuin olisin halunnut
ei kääntynyt kovin sukkelasti
Parannusta:
sain varustettua yksin
sarjaväli meni alkutunnista joka kerta hienosti
empimättä kaikista yli
Hasna videoi hyppyjämme:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora