keskiviikko 2. syyskuuta 2020

Oppikirjahevosen niskaa ylemmäs koulutunnilla

Keskiviikon koulutunnille odotin taas Laibaa mutta sainkin Lissun. Taas tamma oli omilta jäljiltäni. Löytyi kuitenkin sisältä. Kannuksia ja raippaa en ottanut mutta nyt jätin martingaalin pois. Koulusatula, enkä jaksanut säätää jalustimia. Olivat hitusen pitkät (reikä 9) mutta käynnissä sain jalat rentoutettua jalustimiin. Päätin kokeilla näillä.

Ratsukoita tunnilla oli 8. Mentiin kentällä ja keli oli aurinkoinen +18°C. Tänään kentänpuoliskomme oli jaettu puomeilla neljään osaan.

Alkuverkassa mentiin taas askellajit itsenäisesti läpi. Lissu oli tasainen eikä martingaalin puutetta huomannut mistään. Itse tosin yritin kovasti olla tekemättä mitään (häiritsemättä) enkä kovin ratsastanut. Hepalle tämä näytti olevan ok.

Päivän kuviona oli tehdä joka toiseen (eli ristikkäisiin) kulmaan ympyrät, kahteen muuhun taas neliöt avossa. Ympyröillä piti koota pätkä merkkitötteröiden välissä. Eli niskaa ylös. Tarvittaessa pois peräänannosta, ennemmin kuin turpa ryntäisiin. Avossa kaula piti pitää suorana.

Ensin oikea kierros, kaikki askellajit. Tai laukkaa ei menty kuin tyhjillä suorilla uraa pitkin. Käynnissä mentiin pari kierrosta. Ei kommentteja. Ihan ok menoa. Ravi oli kivan tasaista ja ohjautui hyvin. Ensimmäinen kommentti taisi tulla kokoamisesta. Olin autuaasti jo unohtanut että niitä piti tehdä! Omasta mielestäni toimi hyvin istunnalla. Pääsääntöisesti meillä oli tasaista menoa. Tänään toimi niin päin että open katsoessa meni paljon huonommin ja tamman pää nousi. Pyöreämmästä niskasta ja rennommista käsistä tuli sitten sanomista. Enkä muista kumman suunnan viimeisillä metreillä tuli kommenttia avosta että kulkee perä sisällä. Olisin mieluusti kuullut tuon sen verran aiemmin että olisin ehtinyt korjata! Lissu on kuulemma oppikirjahevonen ja tekee oikein kun kuski pyytää oikein tms.

En tiedä oliko vasen kierros vaikeampi vai oliko Lissu ehtinyt kuumahtaa. Käyntiä mentiin niukasti yksi kierros. Ravi tuntui turhan vauhdikkaalta ja kumman pompottavalta. Onneksi siihenkin löytyi kuitenkin vaihteet. Laukkaa piti ratsastaa eteen. Laukasta alassiirtymät tuntuivat menevän entistä pahemmiksi ja pari kertaa laukkaa livahti kulman yli. Loputa ope otti meidät ympyrälle syyniin ja piti hengittää alas raviin. Lissu pudotti lopulta omineen raviin ja kuskin piti istua rennosti jalat irti ja hengitellä. Tehtiin pari toistoa, muttei tullut kovin ihanaa.

Kerta toisensa jälkeen kun tuli käsky hengittää sisään niin en muistanut kumpi on kumpaan suuntaan. Varmaan vähän samaan tapaan kuin osalla ihmisistä on vaikea muistaa oikea ja vasen. Pahimmillaan siis jäin vain pidättämään hengitystä. Jälkikäteen totesin että ihan sama mihin suuntaan hengitän, kyllä se oikea suunta tulee viimeistään seuraavana.

Sykemittari laski tällekin tunnille reippaat sykkeet. Ei ollut mielestäni kovin rankkaa ja epäilen mittarivirheitä.

Ongelmia:
meni huonommin kun ope katsoi
olisin kaivannut enemmän kommentteja
en huomannut että perä oli oikeassa kierroksessa sisällä
laukat yritti mennä perä sisällä molempiin suuntiin
siirtymiset laukasta raviin olivat rumia
menin hengityssuunnissa sekaisin
sykemittari sekoili taas omiaan

Parannusta:
sain jalat pidettyä suht rentoina pitkissä jalkkareissa
ensimmäinen eli oikea kierros oli helpompi
kulki pääosin rentona ja kuunteli istuntaa

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora