Väistöjä ja nostoja

Keskiviikolle löytyi peruutuspaikka jo tiistaina, joten pitihän sinne tuppautua mukaan. Varsinkin kun loppuviikko jää hepattomaksi.

Keli ei hellinyt vaan syysmyrsky pyöri päällä. Sadekamppeet niskaan autoon siirtymistä varten. Pääsin kuivana tallille. Ei ihan hirveästi yllättänyt että tunnit olivat maneesissa. Tallissa oli yllättävän hiljainen katto eikä sadetta meinannut kuulla.

Ratsukseni oli jaettu taas Kaapo. Humman ainoa tunti tänään. Hepo löytyi sisältä ja oli tänään jotenkin ennakkoluuloisemman oloinen hoitaessa.

Selkään pääsin tänään itse eikä Kaapo ehtinyt hiippailla paikalta. Vaatetuksena tänään sekä pitkähihainen että seurapusakka. Pihalla lämmintä oli enää kuutisen astetta.

Tänään muistin melko alusta asti vähän puuttua jos juoksi turpa turhan pystyssä. Ope kehotti yhä antamaan pidempää ohjaa. Kun ohjan perässä kulki matalampana niin rupesi kompastelemaan. Näemmä osaan ratsastaa kaikki hepat etupainoisiksi. Huoh! Taidettiin mennä taas askellajit ensin itsenäisesti läpi. Kaapo sai miinukset siitä että kakkahädän iskiessä teki neliraajajuurtumisen eikä kuunnellut vaikka yritin komentaa ihan kovastikin liikkeelle.

Maneesi oli jaettu taas ratsastuskoulun puolikkaalla kahteen osaan. Nyt pidettiin molemmilla puoliskoilla sama kierros, ensin oikea. Katsomopäädyssä joko väistätettiin tötsien välistä uralle, myöhemmin väistöstä nostettiin laukka ja laukattiin pääty-ympyrä perään. Tai tultiin suoraan keskilinjaa ja tehtiin siihen pysähdys. Toisella puolella taidettiin tehdä väistöt molemmille sivuille.

Alkuun taas pari kierrosta käynnissä, sitten ravissa ja myöhemmin laukat mukaan.

Oikeassa kierroksessa Kaapo väisti muistaakseni ihan hyvin. Samoin suoraanratsastus ja pysähdykset onnistuivat huomattavasti paremmin kuin torstaina. Itsekseni ajattelin open ohjetta siirtää käsiä eteen pysähdykseen tullessa. Sehän auttoi. Eikä siis varmaankaan tarkoittanut että heitä ohjat pois.

Vasempaan kierrokseen väistöt sujuivat kovin vaihdellen. Välillä ei väistänyt juuri yhtään, välillä helposti ja nätisti. Yritin keksiä mistä erot tulivat. Parempien väistöjen kohdalla väistävä jalkani karkasi taaemmas ja auttoi näin ehkä takaosaa paremmin mukaan. Ehkä oma painonikin oli silloin enemmän takana ja oikeassa paikassa. Laukat nousivat hyvin ja ilman Kaapon bonuspotkuja.

Loppuravissa sai päästää taas pidemmälle kaulalle. Yhä jännitin kompurointia ja etupainoisuutta vaikka yritin vähän kohotella. Eteni reippaasti mutta kaahaamatta.

Ongelmia:
väistöt olivat aika vaihtelevia
pysähtyi kahdesti tarpeilleen

Parannusta:
ei takapotkinut pohjeavuistani
kolmannella kerralla sontiminen onnistui vauhdista