maanantai 7. syyskuuta 2020

Open mukaan soulmate

Tajusin että maanantaina pitää käydä tallilla (Äimiskällä) lisäämässä nimi estekisalistaan. Jostakin kumman syystä olin unohtanut koko jutun. Samahan se oli sitten kysellä tuntiakin ja sellainen onneksi löytyi.

Ratsuvalinta yllätti ja tänään sain taas uuden tuttavuuden: jokunen viikko sitten tulleen Kaapon. Nyt muistin jo ennalta hepan olevan vasta 5 v. Vaan sekä humma että tämän karsinapaikka olivat hukassa. Karsina löytyi keskeltä yksärikäytävää (eikä paikalta 22 kuten harjoista olisi voinut päätellä). Ruuna taas kaukaa maneesin takaa tarhasta numero 6. Ruunikko, kuvittelin muhkummaksi. Ei ihan kedon kaunein kukkanen. Nettisivujen mukaan 167 cm. Katselin jo talliin kävellessä että kenkiä ei ole.

Olin vähän arka tänään itse hoitaessa. Kaapo oli onneksi kiltisti. En tiedä oliko nuoruutta, häsläämistä vai jukuripäisyyttä että harjatessa vähän hyöri ja kavioita puhdistaessa ensimmäinen jalka ei meinannut nousta. Nousi sitten kuitenkin.

Suitset olivat taas itselleni uutta tyyppiä. Leukahihna kiinnitettiin molemmilta puolilta lähes niskaan. Remonttiturpis taas avattiin turvan päältä. Eli alaremmi piti sujauttaa turvan alle ennen kuin nosti niskahihnan korvien yli. Toisella yrityksellä onnistui. (Turparemmin saa auki turvan altakin, säätyy ja aukeaa kolmesta kohdasta.)

Tunti oli maneesissa ja ratsukoita oli 8. Pihalla +15°C.

Selkäännousussa heppa lähti hiihtelemään. Avustajan kanssa pääsin kyytiin asti. Jokusen kerran olen ollut Kaapon kanssa samalla tunnilla ja muistelin että taisi välillä jumitella ja potkia. Minulla oli reipas ja aavistuksen luikura. Alkuverkassa mentiin vain vasemmassa kierroksessa. Yritin pitää kädet hiljaa eikä hepalta tullutkaan niistä protesteja. Ensimmäisessä laukannostossa vähän pukkasi, myöhemmissä vähemmän. Vaikka oli näennäisesti herkkis niin ei aina reagoinut jalasta eteen.

Päivän tehtävänä tehtiin päätyihin ympyröitä isossa ravissa, ratsu jalan eteen. Pyöreässä muodossa (tämän tuppasin unohtamaan). Keskelle tehtiin neliö huolellisilla kulmilla ja keskityttiin niiden kulmien ratsastamiseen. Ope muistutti taas ettei ajattele vasenta ja oikeaa kierrosta vaan että molemmilla puolilla (ohjilla) on 50 % hevosta.

Ensin vasen kierros. Hetki käynnissä, sitten ravissa. Kaapollakin voi kuulemma istua alas mutta ympyrät kevensin. Ympyröille näemmä nostettiin laukkoja. En tainnut kuunnella sitä osaa tehtävänannosta. Lopulta tehtiin neliön kulmatkin laukassa. Nuorella kuulemma loivat kulmat.

Ensin tuli kommenttia että pyöreämpään muotoon. Monesti ope vain ihasteli miten hieno Kaapo onkaan. Totesi että kokoaa jopa liian hyvin. Sitten tuli kehuja hyvästä muodosta ja aktiivisuudesta.

Välissä käveltiin hetki ja sitten sama oikeaan. Tämä oli meillekin helpompi kierros. Tosin molemmissa kierroksissa hepo valui enemmän vasemmalle. Välillä oli vähän ahdasta, koska edettiin ravissa ja laukassa aika hyvin ja kaikki muut aina eivät. Ei silti törmäilty. Eikä Kaapo ottanut kierroksia vaikka laukattiin jonkun ohi tai joku laukkasi meidän ohitsemme. Laukannostotkin sujuvoituivat.

Ope kehui heppaa kovasti ja sanoi että siinä on laatua vaikka mihin. Kehui sitä minun soulmatekseni. Yhden tunnin perusteella en ollut itse ihan noin myyty. Mutta pienellä ylipuhumisella vaihdoin tulevan koulukisaratsuni Floorasta Kaapoon.

Ongelmia:
vasemmassa kierroksessa alkuun vähän luikero
ei mennyt aina jalasta eteen
ravissa ja laukassa oli välillä ahdasta
laukannostoissa tuli pari minipukkausta

Parannusta:
tasainen ja tolkku
sympaattinen tapaus
sopivan kokoinen ja muotoinen alleni

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora