Tiistaina oli taas esteilta Äimiskällä. Olin varautunut Laibaan mutta heppajako toikin Lissun. Tamma oli vieläpä valmiina edellisellä tunnilla, mainiota.
Kasattiin puomitehtävistä esteet kentälle. Okseri, kaksi pystyä ja yksi este kavalettipalikoista. Selkään hypätessä lyhensin jalkkareita edellisen kuskin puomitunnin jäljiltä 5 reikää.
Alkuun mentiin taas askellajit itsenäisesti läpi. Jo tässä huomasin vain puksuttelevani menemään. Tein muutamat temponmuutokset ja sain tehtyä pidätteet istunnalla eikä Lissu heilutellut päätään. Oli kyllä innoissaan menossa. Tänään oli oma ylipitkä esteraippa mukana. Pudotin sen pois vasta lopputunnista.
Tultiin ensin ravissa puomeja ympyrällä. Olikohan oikeassa kierroksessa kun piti huolehtia sisäpohkeella ettei Lissu kaadu sisälle. Vasemmassa kierroksessa taas katsoa ettei käännytä jo liian tiukasti. Tms. Itse puomit taisivat olla ihan ok. Olisin voinut ottaa vähän enemmänkin kommentteja. Epäselväksi jäi sekin olisiko tehtävällä pitänyt pyöriä aina useampi kierros kerrallaan.
Laukassa sitten sama. Vaikka kuinka yritin katsoa välimatkoja niin silti kerta toisensa jälkeen oltiin jonkun hännässä kun kaveri tekikin vielä toisen ympyrän. Tai meinattiin mennä puomien siirtelijästä yli. Me mentiin aina vaan yksi ympyrä kerrallaan. Ei tullut juuri käskyjä että uudestaan tai riittää. Yhä oma ratsastus oli vähän ajelehtimista. Kun sai keskittyä pelkkään ympyrään niin tuli pääosin hyvää. Vähemmän hyvää jos oma huomio herpaantui jonnekin muualle. Tultiin molempiin suuntiin sekä puomeina että keskelle nousseen ristikon kanssa.
Lissu oli hitusen kiireinen muttei kaahaillut. Osasin pääsääntöisesti tehdä ihan asialliset tiet. Jonkun kerran askel ei osunut.
Seuraavana esteenä oli lävistäjän ristikko. Siinä piti saada laukka vaihtumaan oikeasta vasemmaksi. Ekalla kerralla esteen jälkeen esitettiin hienot luikertelut Lissun arpoessa mihin suuntaan saa kurvata ja minun yrittäessä saada jatkettua suoraan kohti kulmaa. Ei mitään käryä mikä laukka meillä oli kiemurrellessa.
Sen jälkeen linjaus käskettiin tehdä uralta asti ja sain johdettua myötälaukan. Kolmas kerta taisi sekin olla hyvä.
Lopuksi tultiin vielä rata. Meidät jätettiin vikoiksi ja esteet nousivat meille jonnekin 70 cm nurkille. Hämärsi jo sen verran että valot menivät päälle. Aurinkokin ehti laskea. En tiedä mitä sykemittari sekoili mutta käynnissä omaa vuoroa odottaessa sykkeet olivat mittarin mukaan n. 180 - 188 kuuden minuutin ajan. Eivät varmasti olleet! Otin vähän ravihölkkää hetken alle. Rupesi tulemaan jo vilukin. Lämmintä ehkä +11°C tässä vaiheessa. Pitkähihainen ja turvaliivi.
Aloitettiin oikeassa kierroksessa ympyrän ristikolla. Tultiin jotenkin hassusti ja puomi putosi. Käsky oli tulla heti uudestaan. Parempi. Seuraavan pystyn jälkeen Lissu vähän spurttasi mutta sain sen kuitenkin haltuun. Lävistäjäesteelle lähestyttäessä askel ei osunut ja pääni löi ihan tyhjää. Esteestä mentiin kuitenkin yli. Ympyrä vasemmalle ja kavalettiesteelle osui vihdoin paikkakin ja sen näin kauempaa.
Lävistäjä saatiin sakkona ja tällä kertaa aivotoimintani oli paremmin mukana. Olisin ylipäänsä kaivannut opelta tänään vähän enemmän puhetta, jotta olisin voinut keskittyä siihen ja sen myötä ratsastukseen. Kumma ADHD-päivä päässäni. Ehkä olisi kannattanut mainita asiasta opellekin, jotenkin en kehdannut.
Radan jälkeen ope vinkkasi käyttämään istuntaani esteillä. Taisi viitata siihen kun Lissu pystyn jälkeen vähän spurttasi. En kyllä muista yhtään mitä tein siinä. Muuten istuntani oli automaattisesti kenttäratsastusmoodissa. Kaarteet ja esteille lähestymiset ollaan lähempänä satulaa, muuten kevyemmin. Mutta muistikuvia ei jäänyt siitä että koska tein mitä ja miten se vaikutti.
Ei ihan parasta suorittamista tänään muttei onneksi kovin pahastakaan päästä. Onneksi kisaradoilla ei tarvi väistellä muita.
Hölkkäsin hetken, purettiin esteet. Pesin Lissun jalat ja kylmäsin takaset letkulla. Aika heiluvaiset takajalat oli tänäänkin pesupaikalla. Selän ja pään putsaus ja kylmät etusiin. Tänään olisin ollut yllättävän ripeä. Toki jäin sitten vielä lopuksi suusta kiinni ja lähdin vasta kymmenen alla kotia kohti. Ulkona oli siinä vaiheessa jo kunnolla pimeää ja auton mittari näytti enää +10°C.
Ongelmia:
kummallista keskittymiskyvyttömyyttä kuskilta
vähän kiemurtelua
ympyrätehtävä meni aika vaihdellen
olisin kaivannut enemmän tukea ja kommentteja opelta
aikamoista takajalkojen heiluttelua taas kylmätessä
kylmää ja pimeää tunnin jälkeen
sykemittari mittasi ihan omiaan ja väitti tuntia rankaksi
Parannusta:
ei kieltoja
ei pukkeja tai muitakaan loikkia
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora