lauantai 2. toukokuuta 2020

Maastossa toiseen suuntaan

Lauantai oli ensimmäinen päivä kun ajoin tallille, jossa Hemppaa ei enää ole. Ihan omasta halustani tahdoin mukaan maastoon mutta silti ei tehnyt mieli mennä tallille. Käytännössä olin siis taas vähän myöhässä.

Onneksi maastokaverit olivat hakeneet Unan tarhasta ja riisuneet loimet. Sekä toivat varusteet puomille. Loimista huolimatta tarjolla oli mutainen tamma.

Lähes koko päivälle uhkasi vesisadetta mutta sain koko tallireissun tehtyä kuivana. Lämmintä +9°C ja tallilla taas tuuli. Jätin toppaliivin niskaan enkä tikahtunut.

Tänään lähdettiin kolmen ratsukon voimin maastoon. Una oli alkumatkasta ihan unessa ja lähes kompastui. Ravissakin jäi vielä ponin taakse kunnes pyysin lisää vauhtia.

Suunnitelma oli käydä tutkimassa uusia reittejä. Harmi vaan että lupaavalta näyttänyt kärrytie vei vain pienen pätkän villieläinten nuolukivelle. Siitä eteenpäin ei lähtenyt oikein minkäänlaisia polkuja ja metsä oli märkä. Ei auttanut kuin kääntyä takaisin.

Toisella puolella tietä metsä oli lumella, joten jatkettiin autotietä. Tajusin myös että tässä lienee matkan ainoa laukkamahdollisuus, joten otettiin laukat. Una heräsi vähän vaihdellen. Kun poni olisi halunnut ohi niin meilläkin vauhti kiihtyi. Ei onneksi kellään tullut mitään ylimääräisiä liikkeitä. Raville ei tullut kovin kevyesti mutta tuli.

Metsässä mentiin edellislauantain polku toiseen suuntaan ja vielä vähän pidemmälle päätyyn. Eli käyntiä puiden välissä pientä ylä- ja alamäkeä. Muutama houkuttelevan näköinen isompi väylä oli sulana mutta me jatkettiin pikkupolkua. Onneksi tänään Una ei ollut ihan niin kiireellä kaverin hännässä kuin viimeksi.

Lopuksi isommalle pätkälle sain toivottua ravipätkän. Una päätti laukata ja sain kyllä vauhdin alas mutten askellajia vaihdettua. Lopulta irtosi ravikin.

Autotiellä mentiin alamäki käynnissä ja sen jälkeen rauhallista ravia takaisin tallille. Kun ei aloitettu kiihdytellen niin Unakaan ei ehdotellut laukkaa. Sen jälkeen tammakaveri edessäkin tajusi että kotiin voi ravata myös rauhallisesti.

Ravailua takaisin tallille.
Kuvassa voi hymyillä vaikka mieli sisältä olisikin surullinen.
Kumitin kolmannen maastokaverin kuvasta.
©Pauliina

Ei mitään ihmeitä tämän päivän reissussa. Una oli oikein fiksusti, mitä nyt välillä vähän menevänä. Ei tuijotteluja eikä mitään ylimääräisiä liikkeitä. Kaikki autotkin ohittivat oikein fiksusti.

Aikaa meni tunti 24 minuuttia, 10,59 km. Huippunopeus 34,4, km/h, kesknopeus 7,6 km/h.

Tallilla Unaa loimittaessa huomasin haljun näköisen haavan hännän alla. Tallin puolesta sitten hoitivat haavan ja tamman takaisin pihalle.

Ongelmia:
yritti syödä alkumatkasta (en antanut)
metsässä oli yhä lunta
kertaalleen Una päätti laukata ravipätkällä
ei tullut laukoista kovin pienillä pidätteillä raviin

Parannusta:
käyttäytyi yhä kuin kunnon tätikuljetin
ei satanut

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora