sunnuntai 31. toukokuuta 2020

Maastoradanpätkää Rocolla

Seuraavana sunnuntaina maastoestehommat Turkalla jatkuivat. Tällä kertaa vain yksi tunti tasoryhmissä. Pääsin tuttariryhmään ja meitä oli siinä 6. Etukäteen aavistelin että ratsuksi tulee varmaan taas Roco ja niin siinä kävikin. Humma oli käynyt yhden pienemmän tunnin alle ja löytyi tallista varusteet näppärästi oven edessä.

©Heidi Junttila

©Heidi Junttila

Keli oli pääosin aurinkoinen +22°C. Välillä vähän tuuli. T-paita oli kuitenkin ratsaille oikein hyvä vaate turvaliivin alle. Tällä kertaa muistin freejumpitkin. Sain myös opastuksen. Metallinastaiset ovat aikuisten mallia. Aukko eteen ja väri ulos niin tulee oikein päin. Toki niissä myös lukee sisällä left ja right.

©Petra Nyman

©Petra Nyman


Tällä kertaa ope muistutteli ratsastamaan heti alusta asti. En silti ole ihan varma auttoiko se. Käynnissä ja ravissa Roco tuntui olevan tuntiratsumoodissa ja välillä ehdotteli ettei kääntyisikään kuskin tahtomalle ympyrälle. Laukassa onneksi vähemmän.

©Veera Korhonen


Taas hypeltiin kentällä liuta verkkaesteitä. Nyt en muista että olisi ollut pahemmin useamman esteen tehtäviä. Uutuutena oli kapea, jolle piti lähestyä tukevasti takanojassa. Hyppyyn vasta mukaan. Roco yritti vähän kiemurtaa mutta osuttiin. Joka kerta.

Kapea este.
©Veera Korhonen


Sitten poistuttiin kentältä ja loikattiin minisianselkä polulta. Ekalla kerralla ravissa letkassa. Meillä ei ollut tarpeeksi vauhtia, joten Roco sammui esteen eteen. Uudella vauhdilla meni yli. Laukka olisi ollut itselleni helpompi. Sitten takaisin kentälle. Toisella kierroksella mentiin vuorotellen. Vähän yllätti että vaikka tunaroitiin äsken niin silti meidät laitettiin ponille vetohevoseksi.

©Veera Korhonen


Siitä mentiinkin yläkentälle ja hypättiin siellä valkoinen risueste. Hyvin meni.

Takaisin alas. En muista hypättiinkö polkuestettä alaskin. Ehkäpä? Sitten ope selitti radan ja hypättiin se vuorollamme. Aloitus alakentällä, liuta esteitä, siitä polkua yläkentälle, punainen matkalta, risu yläkentällä ja takaisin alakentälle hyppäämään. Nyt vihdoin rupesi odotellessa vähän jännittämään. Oltiin vasta viidensinä vuorossa.

©Petra Nyman


Rocosta tuntui taas paras terä lähteneen ja oli hitusen löysä. Mentiin silti esteistä yli eikä kysellyt mitään matkalla. Alamäessä vähän pudotteli raviin mutta löytyi se maltillinen laukkakin. Hyvin ratsastettu, tuli kommenttia opelta.

©Petra Nyman


Tasaista menoa ja kivaa oli. Toki se yksi kielto jäi vähän kaivelemaan. Loppukäynnit käytiin tiellä ja naapuria piti väistää pellolle asti. Roco hoiti nämäkin ala- ja ylämäet pellolle oikein näppärästi.

Ongelmia:
Roco ei ollut ihan terävimmillään
yksi kielto polulle vauhdin loppuessa

Parannusta:
ihanan lämmintä
sopivan jännää

Videokooste Virpin kuvaamista ja GoProsta:

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora