tiistai 26. toukokuuta 2020

Jäälissä estekaksarilla

Pitkän ja hartaan houkuttelun jälkeen suostuin lähtemään testaamaan Jäälin tallia. Olen toki miettinyt tätä jo ennenkin mutta aina se on jäänyt. Nyt halusin haahuilematonta menoa, joten luvassa oli estekaksari. Hintaa tälle tuli 40 euroa ja varaaminen onnistui näppärästi hopotin kautta. Kunhan tuntikaveri oli siis ensin sopinut kaiken valmiiksi. Päivä oli tähän loistava ja kelinä oli aurinkoinen +22°C.

Töissä venähti niin myöhään että olin vasta varttia vaille paikalla. Onneksi ratsu (hopoti kertoi että Rökä) oli varustettu jo valmiiksi. Lähemmäs 170-senttinen ruunikko pv-ruuna. Noin 7-vuotias.

Ope oli tuttu muinaiselta Muhoksen testireissulta. Alkuverkat sai tehdä melko itsenäisesti. Ravissa ympyröitä, taivutteluja, vähän siirtymiä ja temponvaihteluita. Sitten laukassa sama. Humma tuntui vähän luikuralta, etenkin kaulasta. Eteni kyllä suoraan mutta tuntui etten saanut vakaalle tuntumalle. Laukassa tuntui vähän pomppuisalta muttei onneksi tehnyt mitään. Mennä puksutti ja säätyi. Tosin lyhennysyrityksistä taisi pudotella raville.

Tehtävät aloitettiin ravipuomeilla. Kaverin piti pikemminkin kaasutella, mutta meidän piti tulla hyvin maltillisesti. Osasin säätää ravia. Ensin piti vain selvittää mikä on tehtävälle sopiva vauhti. Alku ensin oikeassa kierroksessa, sitten ruvettiin tulemaan vasemmassa. Eka nousi kohta ristikoksi ja lähestyminen yhä ravissa. Tosin humma ei innostunut hypystäkään laukkaan. Eikä seuraavallakaan kerralla. Lopuksi ristikkoja taisi olla 3 ja tultiin ne laukassa. Jokusen kerran kopsui ja tuli pudotuksia. En osannut kovin suuresti tukea ratsuani. Ope pisti pudotukset enemmän humman piikkiin.

En muista tultiinko jumppaa ensin pystyinä. Jossain vaiheessa kuitenkin. Pudotuksetkin vähenivät.

Tultiin myös lainelankkupysty. Ekalla kerralla Rökä epäröi mutta päästiin yli. En muista enää tarkkaan miten tehtävät menivät mutta tultiin pätkiä kavaleteilla ja kaarevan linjan puomeilla höystettynä. Hankalinta oli saada kaarevalle linjalle puomien väliin 3 askelta. Sitä treenattiin hetki välissä. Kahdella meni helposti.

Tultiin radanpätkiä jumpan kanssa. Pudottelumme loppuivat. Vähän piti saada ponnistuspaikkoja lähemmäs ja ratsua odottamaan. Sekin onnistui. Sitten piti vielä muistaa rentouttaa kädet hyppyyn. Sen yleensä unohdin jos ei erikseen sanottu.

Viimeiselle kierrokselle esteet nousivat noin kasikymppiin ja hypättiin jumppa toiseen suuntaan. Laukka vaihtui kavaletilla ja muutenkin ihan siisti suoritus. Oli jo hyppäämisen makua.

Kiva perustunti. Päästiin tekemään ihan asiallisen paljon. Opetus oli aika kilttiä. Olisin voinut ottaa aika paljon enemmänkin viilaamista osakseni.

Kiva loppubonus oli päästä käymään heppojen kanssa kahlaamassa järvessä. Luontainen jalkojen kylmäys. Rökä innostui polskuttelemaan niin että housuni kastuivat. Kelin puolesta ei haitannut.

Ongelmia:
en muistanut myödätä joka hyppyyn ihan tarpeeksi
alkuun pudotteli esteitä
tuntui edestä vähän venkulalta
tuijotti lainelankkua ensimmäisellä kerralla
hätkähti loppuverkassa ehkä seuraavan tunnin tulijoita

Parannusta:
laukka oli säädeltävissä
ei kieltoja

Jalkaisin varmistajat ottivat meistä kuvia järvessä. Kiitos!

Polskuttelua.

Hyvin tarkeni!

Ohjien nykimistä.

Hetki aloillaankin.

Rökä ja Rica.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora