Torstaina tallille mennessä löysin ensin Unan varusteet puomilta ja seuraavaksi humma tuotiinkin tarhasta minulle käteen. Varustin siis itse.
Ratsukoita tunnille tuli 5 ja vihdoin tehtiin kunnon kouluratsastusta. Lämmintä oli +8°C ja hyvin tarkeni ilman takkia. Poolo ja seurapusakka. Aurinko paistoi.
Alkuun aloitettiin vähän pidemmällä ohjalla käynnissä. Taivuttelua rennosti ja tarvittaessa vähän ylitaivutustakin. Kivasti pääsi ajattelemaan vihdoin rauhassa omaa ulkotukea ja tuntuman joustavuutta. Se oikeasti auttoi läpi tunnin. Ohjia lyhenettiin rauhassa. Ravissa jatkettiin samaa. Ensin oikea eli Unan taipuisampi kierros. Tehtiin ympyröitä ja hienosäädettiin kuskien asentoa. Kevennyksessä lantio enemmän eteen kuin ylös. Selkä suoraksi ja päätä niskasta pitkäksi. Nyt käteni kuulemma näyttivät hyvän rennoilta ja elastisilta.
Una jolkotteli tasaisesti ja pohkeesta eteen reagoiminen oli ehkä tänään heikkouteni. Keskityin enemmän taivutuksiin ja sisäpohkeen ympäri menemiseen.
Ruvettiin tulemaan toinen pitkä sivu opea kohti suoraan uran sisäpuolella. Meni yllättävän hyvin ja korjaukset oli minejä. Mitä vähemmän säädin, sitä paremmin sujui. Korjausliikkeistä tuli herkästi kiemuraa. Molempiin suuntiin takaosa jäi millejä sisälle.
Vasen kierros oli odotetusti kankeampi. Molempiin suuntiin ympyröillä taivutin sisään ja toisella pitkällä sivulla ulos. Opea kohti sitten tultiin niin suorina kuin osasimme. Lankkuaidan varjo teki hyvän apuviivan hiekkaan.
Tänään ei menty alkuraveissa edes mitenkään isosti tai lennokkaasti mutta silti takaset muljuivat/putoilivat alta useampaan kertaan. Laskin että noin kuusi kertaa pienesti ja kahdesti isosti. Yllättäen, varoittamatta ja milloin missäkin. Ope epäili löysiä takapolvia. Ja tämä esiintyi taas siis vain alkutunnin raveissa. Viimeksi oli sama juttu. Kaikki ravit mentiin tänään keventäen.
Välikäyntien jälkeen tehtiin laukassa melko sama kuin maanantaina. Sai tehdä ympyröitä keskelle ja päätyihin. Pitkät sivut avossa. Lopuksi pitkillä sivuilla suoraan. Aloitettiin oikeassa laukassa.
Tänään sain joustavan tuntuman pidettyä laukassakin eikä Una lähtenyt yhtään vyörymään tai kiirehtimään. Una ei painanut enkä minä vetänyt. Eikä minulla ollut kiire.
Ensin oikea laukka. Opea kohti tehtiin ensin avoja. Enemmän poikitusta, kaipasi ope. Toiselle sivulle treenasin samaa itse. En muista käytinkö muualla asetusta välillä ulkona. Lopulta ruvettiin tulemaan opea kohti suoraan. Siinä olikin aika paljon korjattavaa. Asetusta enemmän vasemmalle. Lavat sisään, takaosa ulos. Loppua kohti parani mutta vaati kuskilta aika paljon toimintaa.
Yllättäen jälkimmäinen eli vasen ja yleensä kankeampi suunta oli nyt helpompi. Avoissa toki kaivattiin taas enemmän poikitusta ja Una meinasi välillä karata kokonaan reitiltä sisään. Mutta kun sain sen suoremmaksi ja tukeutumaan ulko-ohjaan niin se keveni edestä ja rupesi ihan erilailla kantamaan ja malttamaan. Kauniita, taipuisia ympyröitä päätyihin. Hyvin pienillä korjausliikkeillä suoraan kohti opea. Mainiota! Ehkä tuo keveys, pyöreys ja rauhoittuminen oli hohdokkainta.
Loppuverkassa taisi olla hyvä, en muista enää tarkkaan. Taidettiin taas antaa venyttää pidemmälle ohjalle. Olisikohan nyt jopa seurannut paremmin tuntumalla eteen alas.
Ongelmia:
avoissa kulki herkästi liian suorana tai lähti koko humma uran sisälle
oikean kierroksen laukassa oli paljon suoristamista
Parannusta:
laukassa ei ollut yhtään kiire eikä vyörynyt
vasen laukka tuli tosi makeaksi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora