Maanantaina oli taas kivan lämmintä, +8°C ja aurinkoista. Luvassa oli kouluratsastusta 5 ratsukon tunnilla. Ei enää yllättänyt että ratsukseni tuli Una. Mahtaakohan enää muita tullakaan?
Tänään sain taas valmiiksi varustetun ratsun ja ihanasti toiveeni yleissatulasta oli muistissa.
Ratsain aloitettiin suorilla hevosilla. Onneksi olin ehtinyt itsekseni hetken taivutella pohjille. Tehtiin iso keskiympyrä, päätyihin vähän pienemmät ympyrät (virallinen ohjeistus meni itseltäni vähän ohi) ja muuten suoraa uraa. Hevoset piti pitää siis suorina. Keskiympyrällä piti ajatella mutterikäännöstä. Pitää ulkotuki. Vaikka keskityin ulkotukeen niin silti oli hankalaa. Pääty-ympyröillä sai ajatella vähän asetusta sisään. Ne menivätkin rennommin. Kuskille tuli alkutunnista sanomista käsien rentouttamisesta. Lapaluita enemmän yhteen ja kädet koko matkalta rennoiksi. Kiva kun tästäkin sanottiin pitkästä aikaa.
Mentiin ihan rauhallinen pätkä käyntiä alkuun. Ihmettelin ettei suoralla uralla tullut sanomista suoruudesta. En muista tehtiinkö temponmuutoksia jo käynnissä. Ravissa ainakin. Alkuun piti kopistella jaloilla ihan tosissaan että Una heräsi. Kannuksia ei ollut vieläkään. Keskiympyrällä mentiin isoa ravia. Tämän päivän erikoisuutena oli alta putoilevat takajalat. Tuntui vähän hurjalta. Tapahtui ehkä viidesti. Sitten ope ehdotti rauhallisempaa ravia, jotta Una ehtii kerätä jalkansa mukaan. Itse huomasin että kovin isossa ravissa tahti katosi ja ravin puhtaus tuntui kärsivän.
Isomman ravin jälkeen himmailu oli vähän hankalampaa humman vihdoin herättyä. Pitkille sivuille piti tehdä avoja ja tuntui todella hankalalta ja vyöryvältä. Eikä juuri helpottunut toistojen myötä. Samat kuviot molempiin suuntiin. Keskiympyrälle tuli ohje väistättää takaosaa ulos. Siinäkin oli tekemistä koska Una ei pahemmin kuunnellut pidätteitäni ja pohkeista halusi kiihdyttää.
Välikäyntien jälkeen tultiin sama laukassa. Nyt sain istuttua pahimmat kiihdyttelyt haltuun mutta muuten tekeminen oli enemmän selviytymistä kuin ratsastamista. Yritin keventää ratsua edestä mutta epäonnistuin. Una vyöryi. Avoista tuli alkuun kiemuraa, myöhemmin onneksi hetkittäin vähän suorempaa avoketta. Helpointa meno oli päätyjen volteilla. Kaiken hankaluuden päälle yllätin itseni siitä, miten helppoa ja vaivatonta laukassa oli hetkittäin istua.
Laukassa vaihdettiin suunta oikeasta vasempaan lävistäjällä. Koska ei tullut jatko-ohjeita niin jatkoin kulman yli vastalaukassa. Sujui oikein näppärästi ja helposti. Mutta sekä keskiympyrä että avot olivat valitettavasti vyörymistä tähänkin suuntaan. Toivottavasti ei näyttänyt niin pahalta kuin tuntui. Toiveajattelua.
Loppuraveissa Una oli taas yllättävän kevyt ja rauhallinen. Oikea kierros oli taas vasenta taipuisampi. Tultiin isoa kahdeksikkoa radan poikki suuntaa vaihtaen. Ratsun ratsastus eteen alas toimi vähän heikosti. Una vaihtoi jolkottelumoodiin. Mutta open loppukäyntikäskystä sen sijaan pudotti lähes autopilotilla käyntiin täysin ilman ohjien apua.
Näemmä toistaiseksi osaan ratsastaa Unalla rauhallista laukkaa vain kevyessä istunnassa. Mutta eipä auta muu kuin harjoitella.
Ongelmia:
kuski ei osannut rentouttaa käsiään tarpeeksi
alkuraveissa takaset putoilivat alta
avot olivat hankalia ja työläitä
laukassa ei kuunnellut pidätteitä kovin hyvin
painoi käsille laukassa enkä saanut keventymään
kuski oli aika vakavana läpi tunnin
vatsalihaksiin sattui kotimatkalla
Parannusta:
ei kiihdytellyt laukassa holtittomasti
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora