lauantai 25. huhtikuuta 2020

Rennot tammat tuulessa

Lauantaina oli taas maastopäivä. Tänään ei ollut ratsun varustuspalvelua tarjolla, joten yritettiin lähteä hiljaiseen aikaan. Käytännössä tallissa oli kuitenkin sen verran kuhinaa että minäkin varustin Unan puomilla. Hyvin mahduttiin.

Instasta kaapattu kuva.
©Pauliina

Keli oli aurinkoinen mutta tuulinen, +3°C. Pihalla tuli kuuma mutta onneksi kaveri puhui järkeä, kuuntelin ja jätin toppaliivin päälle. Hokit olivat poistuneet molemmilta ratsuilta alta, joten tämän päivän suunnitelma oli kesäpohjainen reitti. Itselläni ei ollut reittisuunnitelmia vaan luotin siihen että kaverilla olisi jotain mielessä. Päädyttiin lähtemään kohti kankaita tutkimaan tilannetta.

Ensimmäiset tiepätkät olivat kuivuneet ja jyräytyneet koviksi. Onneksi heti Hangaksentiellä oli pehmeämpää. Ruvettiin ravailemaan taas vasta alamäkeen. Una oli yllättävän rauhallinen ja toimi kevyellä tuntumalla. Suorat mentiin laukalla ja edelleen Una oli leppoisalla mielellä. Nostin oikean laukan ja se vaihtui ennen pitkää vasempaan. Hetken päästä vaihdoin ravin kautta takaisin oikeaan. Se onnistui helposti, koska kaveri tuli sen verran taaempana toisessa laidassa. Tämäkin vaihtui myöhemmin vasempaan ja korjasin vielä kertaalleen ravin kautta oikeaan. Huippunopeus oli 28,6 km/h mutta pääosin mentiin hyvin rauhassa. Lopulta pudotin raviin kun kaverikin oli lopettanut laukat. Tämä jäi reissun ainoaksi laukkapätkäksi.

Ensimmäinen reitti kankaille oli ihan lumessa. Jälkimmäinen oli onneksi enimmäkseen hiekalla. Sinne mentiin. Hyvin pian huomasi että pienetkin lumipätkät olivat kesäkengässä liukkaita.

Löytyipä metsästä sen verran lumeton pätkä että otettiin vähän ravia. Vaan sitten edessä oli pelkkää lunta. Siinä vaiheessa paras vaihtoehto oli mennä metsään. Hummia ei haitannut pieni kanervikkosamoilu yhtään. Sitä tuli lopulta vähän enemmänkin kun etsittiin lumettomia reittejä.

Pieni polku isompien väylien välissä oli sulana ja kivassa kunnossa. Kaveri meni edeltä ja Una halusi nuohota ihan hännässä. Lopulta aukion vierestä löytyi kunnon satumetsä ja kaveri napsi meistä siinä nämä kuvat. Olo oli kuin Ronja Ryövärintyttärellä kun lapset lassosivat hevoset metsästä ratsuikseen.


©Pauliina

©Pauliina

Autotiellä hölköteltiin rauhallista ravia takaisin. Vain pari nopeampaa raviaskelta tuli isomman tuulenpuuskan viuhahduksesta. Muuten Unakin oli käsittämättömän rauhallinen edelleen. Tänäänkin kaikki autoilijat osasivat ohittaa oikein nätisti.

Lenkkiin meni aikaa tunti 8 minuuttia. Matkaa tuli 8,73 km. Oikein hyvä reissu ja henkisesti juuri sitä mitä tarvitsin.

Ongelmia:
hirveä viima, varsinkin palatessa
halusi yhä vaihtaa laukan oikeasta vasempaan
metsässä oli lunta
välillä halusi kävellä turhan lähellä kaveria

Parannusta:
todella rento ja rauhallinen ratsu
ei yrittänyt rikkoa laukalle kuin kertaalleen
kaikki autoilijat ohittivat nätisti

Maastoreissun jälkeen temputin Hemppaa vähän lisää laittamaan päätä riimuun. Sai nopeasti juonesta kiinni. Muu rapsuttelu ei erityisemmin kiinnostanut tänäänkään.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora