Lauantaina oli tarkoitus käydä Hempan kanssa ensin maastossa ja sitten mennä kentälle kouluratsastamaan siksi aikaa kun tuntilaiset ovat maastossa. -5°C ja vähän satoi lunta.
Suunnitelma ei sitten toiminutkaan. Hempalla oli jo satula selässä kun kuulin että tunti ei menekään maastoon ja kenttä on siis koko ajan käytössä. Lisäksi sinne oli epähuomiossa ylibuukattu 8 ratsukkoa, joten en todellakaan halunnut mennä kentälle yhdeksänneksi.
Kun olin kapuamassa kyytiin niin selvisi että edellinen tunti lähtee kävelemään loppukäynnit pellolle. Saatiin siis kenttä hetkeksi omaan käyttöön. Aloitettiinkin sitten sieltä. Käytännössä ehdittiin tehdä alkuverkat. Askellajit läpi. Hemppa oli reipas mutta lavat vähän pullahtelivat. Laukassa yritin tehdä ohjeen mukaan vaihtoja mutta jännitin sen verran lumipohjaa että ratsastin arasti eikä silloin tietenkään vaihtanut. Vaihtoikohan kerran vai pari edestä ristiin, siinä kaikki.
Lähdettiin sitten maastoon kun tuntilaisia rupesi valumaan enemmän paikalle. Ehkä tehtyjen alkuverkkojen ansiosta Hemppa oli nyt paremmin hereillä.
Alkumatkasta tuli taas jatkuvasti autoja vastaan. Muuten ravattiin ja laukattiin aika perinteisesti. Nyt Hemppa imi itse laukassa eteen. Vähän hidasti kaarteessa ja jossain välissä vaihtoi laukan itse oikeasta vasemmaksi. Yksi säikkyloikkakin tuli ja hetkessä ratsu heilahti tien laidasta keskelle. Pyysin sitten lisää vauhtia. Kun ei lipsunutkaan yhtään. Luulin että oltaisiin menty ihan haipakkaa mutta gps näytti tässä vaiheessa huipuiksi n. 36 km/h.
Hetken mielijohteesta päätin että mennäänkin kuntoradalle. Hemppa meni pitkin ohjin ja rentona radan yli. Mainiota! En ole ihan varma ollaanko tästä kohdasta menty ennen keskenämme yli.
Kuntoradalla vaadin ensin rauhallista ravia. Hemppa ehdotti nykimistä ja lujempaa mutten suostunut. Suorilla mentiin sitten laukkaa. Hempasta irtosi ihan hyvin vauhtia ja pyysin vähän lisää. 45,6 km/h. Kun olin himmannut laukan pois niin pian sen jälkeen käynnissä tuli säikkyloikka sivulle. En ihan tiedä mistä menninkäisistä se tuli.
Mentiin autotietä pitkin radan ylitykseen. Vähän Hemppa katseli ympärilleen muttei ollut kamalan jännittynyt. Nyt tuijotteli junarataa enemmän ja hidasti. Meni kuitenkin pitkin ohjin yli. Vaikka viikko sitten käytiin ylittämässä samasta kohdasta ihan rennosti eestaas.
Paluumatka mentiin kankaita pitkin. Rauhallista ravia ja rauhallista laukkaa. Kummatkin löytyivät. Kuusiväylällä meinasi olla ahdasta ja kuski väisteli lumisia oksia. Nyt hypättiin minimaastiksetkin. Olikohan 6 ja 9 vai 10 askelta väleihin. Nyt osui kaikki paikat oikein hyvin.
Autotiellä taidettiin tällä kertaa pysyä ravissa. Erityisen tyytyväinen olen alamäkeen. Hemppa antoi tasapainottaa eikä kiihdytellyt. Eikä nykinyt ohjia! Loppumatkan taivuttelin. Vielä yksi loikka eteen tuli loppumatkasta kun kaislikossa suhisi.
Mentiin sitten kentälle jatkamaan. Talutustuntilaisia oli 2 ja mahduttiin hienosti joukkoon. Hemppakin osasi tänään käyttäytyä ilman pukkeja ja takapotkuja. Tein temponmuutoksia ja siirtymiä. Ympyröitä ja väistöjä. En juuri istunut ravia alas. Vasen laukka oli kivasti pyöreä ja oikeakin vahvasti sinnepäin.
Puolisen tuntia meni pyörittelyssä. Yhä humma oli vähän vino eikä ihan tasainen. Yritin pitää elävän käden. Ehkä samalla annoin liikaa ohjaa? Tehtiin ohimennen myös yksi peruutus. Ensimmäisellä yrityksellä Hemppa unohti liikutella kaikkia jalkojaan ja notkahti alas kuin mäyräkoira. Toinen yritys oli ihan super! Hemppa oli rento ja pyöreä. Askeleet olivat rauhallisia ja tahdikkaita. Mahtavaa!
Teinpä muutamat tiistaina "kielletyt" takaritkin. Käyntiä lyhentäessä Hempan takaosa lähti kiemurtamaan mutta itse käännöksessä selvästi tiesi mikä on homman nimi. Kääntyi rauhassa, askelsi, pysyi aloillaan, taivutus säilyi ja pysyi suht rentona. Olisi voinut olla vielä pyöreämmällä niskalla ja tietysti alkukiemurtelu olisi hyvä saada pois. Omasta mielestäni molempiin suuntiin kääntyi ihan asiallisesti. Teinköhän kaksi molempiin. Tai sitten en vain ymmärrä asioista tarpeeksi enkä ole pätevä arvostelemaan.
Loppua kohti meno tasoittui. Ei ihan avuille mutta sangen hyvä.
Tallissa tein Hempalle testimittauksen ja painomittanauha sanoi n. 510 kg. Syksyn laihistelusta (480 kg) on siis tullut lisää massaa mutta viime talven lukemiin (524 kg) ei vielä ylletä. Onhan se yhä hoikahkossa kunnossa. Onneksi saa nyt vähän enemmän ruokaa.
Ongelmia:
3 säikkyä maastossa
vähän tuijotteli ja hidasti toisessa radan ylityksessä
Parannusta:
ensimmäinen radan ylitys todella hienosti
ei pukkeja eikä takapotkuja
alamäen tasapainotus ravissa nykimättä
oikein nätti peruutus
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora