sunnuntai 24. marraskuuta 2019

Peruspuksuttelua kavaleteilla

Sunnuntaina satoi onneksi lunta niin estetunnit pidettiin. Sain valita 13 ja 15 tunnin väliltä ja halusin ekalle eli hyppäämään valoisalla. Keli oli yhä nollan nurkilla. Hemppa oli jo sisällä ja ihmettelin kun takaset olivat aika lämpimät.

Ratsukoita tunnille tuli 5. Sisällöltään muistutti hyvin paljon noin kuukauden takaista tuntia. Alkutunti tultiin ravipuomeja ja siirtymiä. Puomien välillä käyntiin. Minä yritin skarpata Hempan suoruuden kanssa. Humma oli vinoutunut yön aikana ja selitys saattoi olla se että oli aamulla mennyt jo yhden tunnin. Se selitti myös lämpimät jalat.

Muualla tein hidastuksia ja väistöjä. En saanut pidettyä Hemppaa yhtä hyvällä tuulella kuin eilen open kanssa. Käyntisiirtymät puomiväleissä jäivät aika vetäviksi loppuun asti.

Tultiin ravipuomeja myös siten että muualla laukattiin. Hemppa laukkasi ihan asiallisesti mutta yhä perä sisällä. Kun yritin asettaa oikealle niin herkästi oli taas koko kaula mutkalla. Pidätteistä nyki vastaan muttei ihan pahiten. Alassiirtymät eivät olleet kovin kauniita.

Kun Visu lähti edestä laukkaan niin Hemppa pukitti. Komensin eteen ja taisi pukittaa siitä uudestaan. Mutten säikähtänyt ja tilanne oli nopeasti ohi.

Tehtiin myös neljän puomin ympyrä. Ensin oikea kierros. Me otettiin ensin joka väliin 5. Reitti ei ollut alkuun kunnossa niin korjasin laukkaa säätämällä. Sitten käskettiin tulla kuudella. Onnistui hyvin eikä tehty kovin kauaa. Odotellessa työstin käynnissä ja lopulta vähän ravailinkin.

Vasen kierros ei ollut ihan yhtä hyvä. Alkuun joka kierrokselle tuli joku stiplu. Ravia, väärä laukka tai ylimääräinen askel. Saatiin kuitenkin puhdas 5 askeleen kierros ja ihan lopuksi myös kuudella. Tasainen kääntyminen toimi paremmin tähän suuntaan. Siitä en osaa sanoa kuinka pahasti jäin vasempaan ohjaan kiinni.

Yritin tänään miettiä suoruutta ja puomien ylittämistä keskeltä. Vaan joka välissä se unohtui. Viime viikonlopun videot kun eivät siltä osin olleet kovin mieltä ylentäviä. Olisin voinut ottaa siitä opelta vähän enemmän huutia. Mutta tänään taisi riittää oikeat askelmäärät ja se tehtiin riittävän hyvin.

35 minuutin kohdalla sain Hempasta ensimmäistä kertaa irti asetuksen oikealle. Käynnissä.

Lopuksi tultiin myös kahden minipystyn linja. Olikohan väli 23 metriä? En muista varmaksi. Ensin tultiin vähän hitaasti ja loppuun tuli seitsemäs askel. Vähän paremmin sujuen päästiin kuuteen. Sitten vasemmassa kierroksessa sama. Tultiin kuudella. Päädyssä Hemppa lähti kaatumaan sisälle ja yritin estää parhaani mukaan. Taas unohdin katsoa ylitettiinkö esteet keskeltä. Perusnäppärää kuitenkin.

Yhdellä kaverilla oli sen verran liikaa kaarrevauhtia että humma istahti kenttään tehtävän jälkeen. Ei vammoja. Tästä opimme että talvikaahailu ei kannata.

Ei otettu loppuraveja vaan käveltiin vain pitkin ohjin. Mieluusti olisin ravannut.

Pelleilin teinien perässä loppuun. Nostin vasemman jalan Hempan kaulan yli oikealle puolelle ja istuin satulassa sivuttain. Hemppa ei sanonut siitä mitään. Sitten hypähdin siitä alas. Olisi pitänyt hypähtää paremmin, sillä rainlegsin sivuremmi jäi jalustimeen kiinni ja ratkesi. Ompelupuuhiin siis.

Hempalle harjaus, juotto ja loimitus. Kavereiden kanssa pihalle.

Ongelmia:
vino ratsu
välillä satoi isosti lunta
kenttä oli kaahailuun liian liukas
yhdet pukit
vähän säikähti pihalla riekkuvia lapsia
vähän pikkumokia
olisin kaivannut enemmän korjausehdotuksia, nyt en saanut tunnista hirveästi irti

Parannusta:
perussiistiä menoa

Pekka ja Anu kuvasivat tuntiamme:

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora