Vähän eksyksissä

Lauantaina piti ensin lähteä tallikaverin kanssa aamumaastoon. Oli kuitenkin vähän epävarmaa onko kaveriheppa maastokunnossa. Päädyin siirtämään kimppamaaston ja hyvä niin sillä ehdin sitten vähän nukkuakin. Tarkoitus oli olla 11 aikaan ratsailla mutta todellisuus oli lähempänä kahtatoista. Olin puhunut itseni 13 tunnille eri hepalla mukaan, joten tänään oli paluuaikataulu.

Lähtöä ei vauhdittanut se, että mennessä erehdyin ottamaan Hempasta muutaman kuvan pihatossa. Sen jälkeen totesi ettei annakaan kiinni vaan ravaili ja laukkaili heinäkasalta toiselle ja pukitteli mennessään. Kohti pukittamista en arvostanut yhtään. Leivänpala ei auttanut mitään. Onneksi tallia tehnyt kaveri pyydysti Hempan sitten minulle. Vähän jännitti että millä mielellä mennään maastoon.

Olen todella taidokas kuvaaja!
Tämän otoksen takia myöhästyin lähdöstä vähän lisää.
©minä

Alkumatkasta humma pörisi ravissa. Autoja tuli jonkin verran vastaan. Oli hieman pinkeä muttei tehnyt mitään.

Suunnitelma oli lähteä ensimmäistä kertaa tälle talvelle katsomaan Tiitonsaaren reittiä. Isolan ohi tien päähän siis. Hemppa kauhistui taas sinistä konttia. Otettiin laukkapätkä autotiellä. Ei menty kovin lujaa.

Metsässä käveltiin aurattua polkua pitkin ja seurattiin muiden jälkiä. Mutta polku loppuikin aukioon, jossa oli puupinoja ja metsäkoneita. Arvelin että työkoneen jälkiä seuraamalla päästään isommalle tielle. Pohja oli vähän möykkelikköinen mutta käynnissä päästiin hyvin.

Mutta jäljet risteilivät pitkin metsää. Lopulta niitä meni sinne sun tänne ja sekosin suunnissa. Mietin että omia jälkiä palaamalla löydetään ainakin takaisin. Mutta sitten tupsahdettiinkin takaisin aukiolle. Nyt toisen työkoneen taakse. Lähdettiin kiertämään sen ohi jälkiä pitkin mutta lopulta näytti siltä että saadaan mennä vaikka kuinka kauas. Onneksi Hemppa lähti ihan mielellään oikaisemaan umpimetsästä. Lunta ei ollut hirveästi. Suosiolla lähdettiin takaisin tallille. Lopulta huomasin että taisin heti alussa mennä oikeasta risteyksestä ohi kun sitä ei oltu aurattu. Lähdettiin siis ihan väärään suuntaan.

Paluumatkalla oli vähän hoppu, joten mentiin lähes koko autotie laukalla. Hemppa kiihdytti pienen pätkän ja arvelin että mentiin yli kolmenkympin vauhteja. Vähän yllätti kun mittari näytti huipuiksi 38,1 km/h. Loppumatka ravattiin ja ehdittiin kävelläkin loppuun. Keskinopeudeksi tuli tasan 10 km/h ja matkaa kertyi 8 km.

Ihan väärään suuntaan meni.

Ongelmia:
Hemppa ei antanut pihatosta kiinni
ohimennessään pukitti kohti
eksyttiin maastossa

Parannusta:
maastossa oli ihan tolkusti

Reissun jälkeen tuli jo vähän asiallisempia otoksia.
Tunnistaa hevoseksi.
©minä

On se Hemppa nätti!
©minä