Paremmin etenevää

Lauantaina saatiin the ope toista kertaa paikalle. Kentällä oli päivällä tunnit, joten pidettiin treeni jo kympiltä ennen tunteja. Kelin kannalta hyvä aika, sillä ei pahemmin satanut. Välillä tihutti. Kenttä sen sijaan oli aika pahasti märkä. Keli pari astetta plussalla.

Hepat olivat pihaton kauimmaisessa reunassa. Kumisaappaat olivat ihan ehdoton jalkinevalinta. Hemppa huomasi kun tulin huhuilemaan. Tuli vähän lähemmäs mutta aika lähelle piti mennä ennen kuin viimeiset parikymmentä metriä loikki ojan yli luokseni. Laukalla oikein ojasta yli.

Yritin olla hyvissä ajoin ja lopulta olin muutamaa minuuttia vaille tasan kävelemässä. Ei haitannut yhtään että ope oli hieman myöhässä. Ehdin vähän ravatakin (kun open auto näkyi jo). Hempalla oli hyvin vauhtia.

Opetus alkoi sillä että otettiin vielä verkkalaukatkin molempiin suuntiin. Hemppa imi hyvin eteen. Vähän oikoi päädyissä. Ope ehdotti että kokeillaan vaihtoja. Hyvin suureksi yllätyksekseni Hemppa sitten vaihtoikin lävistäjällä vasemmasta oikeaan pienellä pukilla höystettynä. Toiseen suuntaan ei vaihtanut. Saatiin väliohjeistus miten reitti kannattaa mennä pikemminkin radan poikki ja sitten heilauttaa uuteen suuntaan. Tämä auttoi ja uusintakokeilulla vaihtui myös oikeasta vasempaan. Vaikka laukka meinasikin hidastua kohti aitaa. Vautsi! Ohje oli että jatkossa verkatessa kannattaisi tehdä vaihtoja enemmänkin.

Hommia tehtiin tänään väistöinä ympyrällä. Ensin ns. ympyrän keskelle pikkuvoltti. Suora hevonen, asetus sisään. Siitä pidäte ja hidastus, sitten väistö kohti isompaa ympyrää. Pari askelta, uusi pidäte ja uusi väistö. Kunnes päästiin isolle ympyrälle. Sitten takaisin keskelle ja uudestaan. Pari kertaa käynnissä ja sitten ravissa.

Ongelmamme olivat aika perinteisiä. Oikeaan oli hankala saada asetusta kun yritti kääntää koko kaulaa. Lavat karkasivat herkästi. Mutta Hemppa ajatteli yhä itse paremmin eteen. Yksi sivupotku-pukki tuli, josta potkaisin laukalle. Pelkkä laukka ei riitä vaan kunnolla eteen. Seuraavista pikkujumeista pamautin myös eteen mutta nyt vähempikin vältti.

Tasapaino ja tasaisuus paranivat pikkuhiljaa. Satula kuulemma kallisteli vasemmalle. Piti pitää lantiota myös oikealla mutta samalla painoa myös vasemmalla. Ja lavat hallussa. Kun muistin keskittyä kaikkiin asioihin kerralla niin Hemppa rentoutui. Sama molempiin suuntiin.

Välipätkän jälkeen vaihdettiin ympyrän paikka keskemmälle kenttää. Esteitä oli vähän haitolla niin tässä oli väljempää. Kovasti samantyylistä väistätystä pienemmästä isompaan. Isommalla ympyrällä ensin keventäen eteen. Alkuun kuskilla siinä vaiheessa kädet päästivät liikaa ohjasta. Pikkuympyrällä sai mennä ihan hitaasti ja vaikka ensin Hemppa näennäisesti kulki niska mutkalla niin oli hankala istua ravissa alas. Pidätteiden aikana reidet puristuvat lähemmäs hevosta. Ope tuntui olevan huolissaan ettei Hemppa roiku oikeassa ohjassa. Tuntui hassulta kun yleensä oikea on tyhjä. Samoin ympyrällä mentiin toiseen suuntaan sulkuajatuksella ja perä sai olla oikealla.

Tasaiset pätkät lisääntyivät ja Hemppa rupesi ravaamaan paremmin. Kyydissä istuminen helpottui vaikka liikettä oli enemmän. Päästiin hienosäätövaiheeseen. Olikohan oikea kierros tässäkin epätasaisempi, en muista enää varmaksi. Tuli kuitenkin kivan ryhdikkääksi. Jos lähti kiirehtimään niin puolipidäte. Väistöä saattoi käyttää apuna vaikkei sen kummemmin väistänytkään.

Se riitti tänään. Ope oli mielissään miten ollaan parannettu edelliskerrasta.

Kävelin hetken ja sitten keventelin vielä pois. Ihan samaa ravin tasaisuutta en saanut pidettyä loppuraveissa. Mutta pakko oli miettiä että oikeasti osaan tämän homman itsekin ilman open kädestä pitelyä.

Ongelmia:
märkä kenttä ja halju keli
yksi pukkijumi ja pari pienempää

Parannusta:
liikkui paljon paremmin itse eteen
molemmat laukat vaihtuivat!
ravissa tuli parempaan tasapainoon