maanantai 11. marraskuuta 2019

Parempaa keskittymistä

Maanantaina menin taas Assilla itsenäisesti. Tamma oli oma hapan itsensä. Ehkä harjatessa heilui kaviot vähän tavallista enemmän. Kuolaimet sujahtivat paremmin suuhun kuin viime viikolla. Ei silti yhtä hyvin kuin yleensä. Koulusuitset olivat jossain jemmassa, joten menin estesuitsilla. Enkä huomannut eroa. Keli oli aika sama kuin eilen Oulussa. -3°C ja satoi lunta. Ei kyllä ollut kovin valkoista.

Maneesissa oli kolme ratsukkoa kun mentiin mutta muut lopettelivat kun me aloitettiin. Hyppäsin pitkästä aikaa väärältä puolelta kyytiin. Melko pian jäätiin taas keskenämme halliin. Alkuverkassa tuli kommentti että näyttääpäs Assi reippaalta. Ei tuntunut erityisen reippaalta. Toki liikkui kelvosti komentamatta. Kannuksia ei ollut eikä raippaakaan tarvinnut juuri käyttää. Pidin ravipyörittelyn suht lyhyenä ja mentiin sitten laukat. Ihan ok. Oikeassa kierroksessa oli reippaampi ja vasemmassa yhä tuijotteli enemmän. Mutta nyt pystyi keskittymään jo töihinkin.

Välikäyntien jälkeen ei ollut suurempia ajatuksia siitä mitä tehdään. Hetki meni ravaillessa kaaria ympäriinsä ja haahuillessa. Yhä tuijotteli vasemmassa kierroksessa. Pohdin aiemmin lukemiani koulutusportaita ja ajattelin tahtia, rentoutta ja kuolaintukea. Tahti oli hyvä ja tasainen, radiossa soinut kappale meni hyvin askelten kanssa yksiin. Rentous sen sijaan vaihteli aika paljon. Oikeassa kierroksessa oli rennompi, vasemmassa tuli tikkusuoruuksia ympyrällä.

Ohimennen tein Assinkin kanssa takaosakäännökset. Sama juttu kuin Hempalla eli selvästi syttyi lamppu päässä mitä tässä haetaan. Perussiistit askeleet mutta olisi voinut olla paremmin taipunut. Pysyi ainakin nätisti kuolaintuella.

Laukassa pyörittelin piruuttani vaihtoja lyhyillä lävistäjillä. Kun kerran lähdettiin tekemään liian vaikeita juttuja niin tehdään sitten kunnolla. Ensimmäiset vaihdot molempiin suuntiin tulivat tuurilla. Sitten vaihtoi vain edestä ristiin. Mutta virkistyipä hommiin! Pitkillä sivuilla hain suoruutta. Yhdellä lävistäjällä meinasi vetää kippuralle ja suuttua mutta sain tilanteen ratkaistua.

Lopuksi ravissa tajusin ettei Assi ole avuilla. Jolkotti eteen joo ja aika nätisti kaula kaarella. Muttei tullut pidätteistä takaisin enkä saanut hidastamaan. Sitä sitten työstettiin. Siinä olikin tekemistä että Assi tajusi että pitäisi muuttaa jotain. Pientä eroa sentään tuli. Kolmikaariset rupesivat menemään paremmin vaikka yhä oli vaikeuksia taivutuksen vaihdoissa.

Lopulta annoin Assille enemmän ohjaa ja pyysin yhä ravaamaan. Rupesi ehdottelemaan käyntiä. Useamman kerran. Käynnissä matkustelin noin vartin selässä kun Assi kulki ympyrää. Pidin silmiä kiinni ja tunnustelin liikettä. Lopulta luovutin kun tuli kylmä ja kello oli paljon.

Ongelmia:
vasemmassa kierroksessa vielä tuijotteli
lopuksi ei kuunnellut pidätteitä enkä saanut hidastamaan

Parannusta:
molempiin suuntiin tuli yhdet vaihdot
heräsi hyvin vaihtotehtävällä
tiesi selvästi mistä takareissa on kyse
tasoittui paremmaksi

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora