Takaosakäännöksiä ja kuski reitiltä hukassa

Tiistaina oli tämän viikon koulutunti. Kelin piti olla hellelukemissa mutta oli iltasella jo pari astetta alle. Pukeuduin optimistisesti ulkoiluun mutta kenttä oli jo lähes varjossa. Niin kauan kun kentällä oli toinen hevonen, ei Assilla ollut mitään ongelmia kulkea pitkin ohjin myös metsäpäädyssä. Yksin siitä tuli taas karteltava.

Tänään aloitettiin käyntiväistöillä ohjat tuntumalla. Odotin kamalaa nahkeilua mutta Assi etenikin ihan ok. Ope kaipasi rauhallisia, pitkiä askeleita ja suurta ristiastuntaa. Parani. Suoristuksissa meinasin itse hätäillä. Lavat haltuun ennen uutta suuntaa.

Kevyessä ravissa tuli vähän samankaltainen ohje kuin Pudiksen cr-kurssilla. Pitäisi keventää oikeaa lonkkaa kohti hevosen vasenta korvaa. Taisin olla taas vasen kylki lysyssä. Itsehän en sitä huomannut. Kyynärpäät leijailivat myös tavalliseen tapaansa irti kyljistä kerta toisensa jälkeen. Ravissa Assi oli open mielestä tasainen. Omasta mielestäni epätasaisuudet tulivat nyt pienempinä pätkinä. 3 askelta ok, 3 juosten, 3 jännittyen jne. Taivuteltiin sisään ja ulos. Metsäpäädyssä jännittyi eikä halunnut toisen portin kulmaan.

Laukassa tehtiin myös asetuksia sisään ja ulos. Ensin vähän huonompaa, jälkimmäinen (vasen) laukka meni jo siististi. Tuijottelin vain eteenpäin ja tunnustelin. Hyvin osasin kehua oikeissa kohdissa myös niskaa tuijottamatta. Nyt tuli rentoa ja taipuisaa laukkaa. Molemmat nousivat ihan siististi. Alas ei siirtynyt ihan yhtä hyvin.

Välikäyntien jälkeen ruvettiin tekemään takaosakäännöksiä. Sain ensin tehdä yhdet alle ennen opastusta. Yksi takari eli 180° käännös, piti vielä varmistaa. Kyllä. Demokäännöksissä Assi ei kuunnellut pidätteitä ja kuvioista tuli aika laajat. Taisi tulla vähän muutakin stiplua.

Treenit aloitettiin väistämällä ympyrällä takaosaa sisään. Jo tässä hukkasin raiteet enkä oikein tiennyt minne olen ohjaamassa. Ope käski tulla kohti. Ajattelin siis takaviistoon. Se ei kuulemma ollut huono juttu. Väistöjen jälkeen tehtiin ympyrällä avoa (eikä siinä ole väistävää pohjetta eikä takaosaa väistetä ulos, tämäkin ope tiesi nämä asiat). Yhä olin reitin suhteen hukassa. Hevosen sain asemoitua kuten halusin, ihan aina se ei ollut sitä mitä ope halusi. Mutten ihan hahmottanut minne ohjaan. Kun tästä tehtiin takaosakäännöksiä avoimella ympyrän kaarella niin en tiennyt mistä aloitin ja minne lopetin. Jäljet hiekassa paljastivat takasten levähdyksiä. Itse herpaannuin useamman kerran. Ehkä oli vähän tarpeettomankin hauskaa, en ainakaan ottanut itseäni liian vakavasti.

Kun ruvettiin tekemään käännökset aidan kohdalla sain maamerkkien avulla selville mihin olen menossa. Haparoivasta parempaan. Oikea kierros ensin. Vasemmassa samat jutut. Käännökset menivät paljon paremmin, joten palattiin takaisin oikeaan. Useampi yritys mutta kyllä meno parani. Arvelin jo välissä että loppu menee pipariksi koska Assi ei tahdo aidan viereen. Välillä lepatin itse käsistäni tai unohduin vetämään. Käynnistä itsessään tuli ihanan malttavaa ja Assi odotti pyyntöjäni.

Välillä naamallani pörräsi joku suristin, ehkä kärpänen. Häiritsi omaa keskittymistäni hirmuisesti. Assi ei ollut omasta naamastaan yhtä herkkä kuin kuski.

Lopuksi tehtiin vielä siirtymiä. Viimekertaisen perusteella odotin jotain huikeaa. Mutta oltiin lähempänä kammottavaa. Ratsu ei ollut oikein kuulolla eikä kovin tasainen. Itsekin olin tainnut unohtaa miten niitä siirtymiä kannattaa ratsastaa. Liiallisesta lössähtämisestä tuli sanomista. Aika monta sakkokierrosta. Lisäksi oli vaikeaa mennä takaporttia kohti kun humma nosti päätä, jännittyi ja lähti puskemaan keskelle. Eli toisen pitkän sivun jälkimmäinen puolikas käytännössä joka kierroksella oikeassa kierroksessa. Yyyh. Siirtymät kuitenkin lopulta vähän paranivat. Mutta aika kauas jäätiin edelliskerran menosta.

Loppuraveissa yritettiin saada hummaa vielä ilman paineistusta mörkökulmaan. Rupesi pysymään tasaisempana mutta yhä kaarsi hieman kauempaa ja vähän kiihdytti. Pitkin ohjin pysyi mieluummin puolen kierroksen päässä siitä. Kuskia saattoi siinä vaiheessa vähän turhauttaa.

Tunnin jälkeen kentällä raaputin mahan alta. Ilmeen perusteella oli aika mukavaa.

Ongelmia:
kuski oli välillä vähän hukassa reittien kanssa eikä meinannut tajuta
viime viikolla siisteiksi parantuneet siirtymät olivat taas aika kamalia
kentän toinen pääty oli yhä karteltava
pörräävä kärpänen naamallani
en huomannut kun valui ympyrältä ulos
kuski istui vasen kylki kasassa ja paino valui vasemmalle
vasen nimetön tuli kipeäksi

Parannusta:
hiukset pysyivät ponnarilla koko tunnin!
oli kiva tunti ja pysyin koko ajan hyvällä mielellä
Assi sieti kärpäspörräyksen paremmin kuin kuski