Keskiviikkona päästiin Assin kanssa taas hyppäämään. Koska ensimmäinen esteopemme on kiireinen ja kaukana ja toinen kiireinen niin kouluopen suosituksesta löytyi kolmaskin esteope. Koska maailma on pieni niin olen kyseisen open hepalla (Väinö) muinoin ratsastanut. (Ja Oulussa Väne oli ylläpidossa.)
Esteet olivat maneesissa ja tuntikaveri sanoi ettei suostu hyppäämään kentällä. Maneesiin siis. Sitä ei oltu kasteltu, joten pölisi. Mittari näytti +26°C. Odotin paljon pahempaa mutta hyvin siellä ratsasti. Miinuksena koko loppuillan niistin hiekkaa.
Alkuverkka mentiin itsenäisesti. Askellajit läpi. Assi oli oma itsensä eli vähän pitkä ja etupainoinen sekä kartteli maneesin takapäätyä. Taivutteluilla notkistui vähän.
Tultiin ravipuomeja. Keulaa ylös. Peili kavalsi että valutiin vähän kohti uraa vaikka kuvittelin olevani keskellä. Kun puomit nousivat toisesta päästä vähän ylös niin Assi kompastui kertaalleen. Sen jälkeen meni paremmin. Sitten tultiin 17,5 metrin linjaa ensin puomeilla. 5 askelta. Molemmista suunnista. Sitten puomit nousivat pikkuhiljaa yksitellen ristikoiksi ja tultiin samaa. Välillä vähän lähelle tai kauas mutta sangen siististi. Esteen jälkeen oli vaikea mennä suoraan kohti mörköpäätyä, toiseen suuntaan sujui hyvin. Tultiinpa kertaalleen neljälläkin kun pohdin ääneen etten ole ehkä koskaan ennen hypännyt Assin kanssa väliä, jonka metrimäärän tiedän. Neljälläkin sujui hyvin.
Lopulta esteet nousivat pystyiksi ja lisättiin ensin tippakuviolla kolmas este lävistäjällä ja lopulta neljäs eli ykkönen toiseen suuntaan mukaan. Taidettiin tulla ensin pikkukierros ja lopulta korkein taisi olla 75 cm pintaan. Yhä ponnistuspaikkoja oli lähempänä ja kauempana. Kaarre meni alkuun vähän pitkäksi ulos ennen ekaa ja tultiin väliin 6. Laukka jäi vääräksi. Vikalla kierroksella ope käski kääntää aiemmin ja tajusin. Assi teki hyvän hypyn ja vaihtoi laukan ja sujuttiin kaari hyvin viidellä. Siihen oli hyvä lopettaa.
Loppuraveissa Assilla oli alkuun taas kaahotusvirtaa. Sitten tasoittui. Siinä vaiheessa pitää muistaa malttaa lopettaa ennen kuin ratsu väsähtää, oli ohje.
Nyt laitumelle vapautus (kaverin kanssa) loppuillaksi meni ketjuriimun kanssa asiallisesti.
Ongelmia:
valui salakavalasti uraa kohti enkä aina edes huomannut
maneesi pölisi
jokunen väärä laukka
mörköpäätyä piti kartella
hyöri ja säikkyi tallissa epätavallisesti
Parannusta:
kiva perustunti
olin open kanssa kaikista asioista samaa mieltä
tuli hyviä hoksautuksia mm. tasapainosta kaarteissa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora