Tuplatuplanolla Tupulla

Sunnuntaina oli Tallinmäen 1-tason estekisat. Korvikeratsuksi sain sinne Tupun ja ehdottamani luokkavalinnat 70 ja 80 hyväksyttiin. Sinne siis. Onneksi tänään kaikissa luokissa oli sama rata.

Katja kuvasi ratapiirroksen.

Alku- ja loppupäivän olin muissa luokissa talkoohommissa. Keli oli sateisesta aurinkoiseen, lämmintä onneksi reilusti plussalla. Hain Tupun 60-luokan toisen verkkaryhmän aikana sisään ja hyvä niin. Humma oli nimittäin mutakerroksen alla. Suurin osa oli kuivunutta mutta vatsan alla ja toisessa takasessa oli suuret märät läntit. Ensimmäiseen kuurauskierrokseen meni puoli tuntia ja olin jo ihan hiessä. Välissä kävin kävelemässä radan ja sitten rupesin puuhaamaan ratsua kolmatta verkkaryhmää varten valmiiksi. Kuurasin vielä märällä vähän mutia vähemmäksi.

Kuten tavallista niin tuli kiire. Tupun suitset oli vielä jemmattu jonnekin väärään paikkaan. Onneksi Hempan kuski löysi ne. Ehdin kuitenkin noin yhden verkkaryhmän verran kävellä tiellä ja pihalla. Jalustimia piti taas säätää lyhemmiksi. Tupu käyttäytyi ihanan rauhallisesti. Kuskikin jätti jännittämättä.

Verkassa humma ei tuijotellut mitään. Näytin pari estettä muttei kiinnostanut yhtään. Ravailin alle, ympyröitä ja temponmuutoksia. Kaatui sisään mutta muuten säätyi ihan ok. Välillä oli vähän malttamaton. Hyppyjä otettiin 4 vai 5. Kaikki ihan siististi. Vaikeinta oli saada kaarevalla linjalla asiallinen tie.

©Anne A.

Omaa vuoroa odoteltiin takakulmassa. Tuulenpuuska lennätti bussipysäkin (kouluaitojen varasto) katon kenolleen. Sitä Tupu vähän hätkähti sivulle. Onneksi ei tehnyt sitä hetkeä myöhemmin, sillä silloin oltaisiin menty suorittavan ratsukon alle esteen taakse. Tupu ei traumatisoitunut ja henkilökunta purki katon ennen omaa vuoroamme.

Tupu eteni radalla kivan reippaasti. Kaatui kyllä kaarteissa sisään. Mutta keula pysyi ylhäällä ja nosti jalkansa. Suunnittelin kiertäväni pidemmät tiet mutta kutosen päällä tuli himo oikoreittiin. Ei nyt ihan täydellinen käännös mutta hyppäsi seiskan puhtaasti vaikken ihan ehtinyt suoristaa. Kasille vähän kauempaa. Ysillekin tultiin lyhyellä tiellä ja vähän heikolla suoristuksella. Kympille sama juttu. Sitten vähän usuttelin eteen ja viimeinenkin puhtaasti.



Omasta mielestäni mentiin rata niin nopeasti kuin vain pystyttiin. Silti jäätiin ruusukesijoista pari sekuntia ja voittoajasta jopa 6 sek. Ei sukkelille poneille vain mahda mitään.

Luokkien välissä heitin Tupun sisään. Ehti syödä hetken ilman varusteita. Lopulta tuli taas kiire mutta ehdittiin kuitenkin kävellä ennen seuraavaakin verkkaa. Keli oli lämmennyt hyväksi ja kuskilla oli sekä liikaa vaatetta että kamala nälkä. Pohdin etten ole ehkä hypännyt Tupulla vielä yhtään 80 cm estettä.

Verkassa Tupu oli sangen samanlainen kuin edellisessäkin. Nyt ehkä säästelin jo vähän eikä menty kovin pitkiä laukkapätkiä. 4 verkkahyppyä. Ekalla 80 cm pystyllä kopsahti, joten otin sen uudestaan. Okseri meni kerralla hyvin, joten se riitti. Testasin vielä kaasun ja ohjauksen. Riittävää. Hyydytti!

Nyt oltiin vasta verkkaryhmän vikoina, joten kulmassa tönötystä tuli tovi. Yllättävän moni sai virheitä. Kallistuin siihen suuntaan että nyt jätetään hasardioikoreitit pois ja tehdään sujuva rata paremmilla suoristuksilla ja pidetään puomit ylhäällä.

Alkurata lähtikin taas hyvin. Nyt tuntui kaatuvan vielä pahemmin ykkösen jälkeen sisälle. Osuttiin kuitenkin kakkosellekin ja esteet ylittyivät puhtaasti. Sarjalla kuului kopsahdus muttei tullut pudotusta. Vitoselle taidettiin tulla aika juureen mutta puhtaasti yli. Kutonenkin. Sen jälkeen Tupu taisi miettiä oikoreittiä ja tulikohan kompastus. Alkuperäisen suunnitelman mukaan kuitenkin kiersin kympin. Usvatin matkalla eteen ja se meinasi rikkoa rattia.

Seiskalle tultiin vähän kiemuralla mutta yli. Kasille vauhtia oli paljon ja ratsu suunnitteli taas ohijuoksua. Sain aikeet torpattua ja kasista loikattiin lähes paikaltaan yli. Yhä pientä haparointia reitissä mutta nyt sain vauhdin himmattua taas haltuun ja ohjaus löytyi takaisin. Lyht tie ysille ja yli. Kympille mentiin sama oikoreitti kuin edellisessä luokassa. Puhtaasti yli. Taas vähän lisää vauhtia. Vikalle paikka ei osunut ja Tupu leiskautti jättihypyn kaukaa. Mutta puhtaasti yli eli nollilla maalissa. Jes!

Sanna videoi molemmat ratamme:


Aika oli pari sekuntia hitaampi kuin edellisessä luokassa. Silti kahden verkkaryhmän jälkeen kuulutettiin että ollaan kiinni kolmannessa sijassa kun 4 sijoittuu. Ja vielä oli yksi verkkaryhmä jäljellä.

Käytiin Tupun kanssa ensin kävelemässä tiellä ratsain, sitten talutin verkkakentällä. Siitä näki hyvin myös kavereiden suoritukset. Yksi meni meistä ohi ja osan kanssa oli aika hilkulla. Mutta niin vaan kävi että meidät kuulutettiin neljänsinä palkintojenjakoon. Pikkukiiturit ja muhkea suokki. Tätähän ne muut taas povasivat mutten uskonut itse näin käyvän. Hyvä Tupu!

©Anne A.

Kisahevoset siis vaihtuivat alla mutta niin vaan tuli molemmista lajeista ruusuke aika minimitreenillä.