Sunnuntaimaasto

Sunnuntaille löytyi lopulta yksi kaveri mukaan maastoon. Toivoin Limozaa mutta siltä puuttui yksi kenkä. Korvaavaksi ratsuksi sain Listran, jonka kanssa en olekaan aiemmin tainnut olla maastossa. Pakkasta oli -4°C ja yöllä tuli kevyt kerros uutta lunta. Yllättävän nuoskaisen oloista kelistä huolimatta.

Homma ei alkanut kovin hyvin kun Listra ei antanut tarhasta kiinni. Lopulta pyydystettiin kauralla. Seuraavaksi tamma ei halunnut talliin. Siitäkin piti neuvotella. Ratsastuksen jälkeen sama juttu.

Hoitaessa oli semihäslä muttei pahimmasta päästä. Ratsaille hypättiin kentällä. Esteraippa mukaan varmuuden vuoksi. Me edeltä ja Kropek perästä. Listra vähän katseli ympärilleen mutta viipotti kyllä niin reipasta käyntiä että ruunan piti välillä ravailla meitä kiinni.

Autoista hepat ei välittäneet. Alkumatkasta Listra kavahti ensimmäistä aurauskeppiä. Käyttäytyi oikein fiksusti. Otettiin muutamia laukkapätkiä ja ravailtiin välillä. Hallien ja pihojen äänet oli hepoista kyllä jänniä mutta kylkimyyryllä kuitenkin ohi. Laukassakin pysyi hyvin lapasessa. Yhdellä laukkapätkällä kaveri vähän puuhasi omiaan, hidastin edessä ja Listra väisti kaveria lopulta ojaan. Onneksi ei ollut syvä vaan 10 cm luokkaa. Menohaluja oli mutta ei kiihdytellyt kun en päästänyt. Vikalla pätkällä päästin vähän ja vaikkei vauhti kovalta tuntunutkaan niin kellotin silti 37,9 km/h. Nätisti tuli siitäkin takaisin.

Kotiinpäin nousi askel ravissakin hienosti. Kun muistin kyynärpäät kylkiin niin tamma ravasi lennokkaasti tasaisella tuntumalla. Makeaa!

Loppuun käytiin vielä laavun ympärillä metsässä. Ei ollut reitit ihan hallussa, joten mentiin pätkä ihan umpimetsässä. Helpostihan ne hepat senkin hoiti.

Oikein hyvä reissu ja fiksut hevoset. Ei ollut Listrakaan yhtään huono vaihtoehto.

Ongelmia:
tarhasta pyydystäminen
talliin meno
pelottava aurauskeppi
hepat jännitti hallin ja pihan ääniä
väistettiin kaveria ojaan

Parannusta:
ihana, reipas, tasainen, tolkku ja kuuliainen