Lauantaina päivällä lähdettiin kaksin maastoon tallikaverin kanssa. Halusivat mennä edeltä joten pidettiin perää. Paitsi käynnissä Hemppa yleensä kiilasi ohi enkä aina muistanut himmailla taakse. Pakkasta oli -6°C ja satoi pientä lunta. Aurinko pilkahti vain pienesti.
Menomatkalla sekä ravissa että laukassa vauhtimme oli laatua mummo. Kehuin Hemppaa kovasti että se malttoi laukata niin hitaasti eikä pudotellut raviin. Mentiin tämä viimeaikojen lyhyt Reinin lenkkimme, tosin nyt kierrettiin lenkki erisuuntaan eikä kävelty lähimetsässä tien päässä.
Ravikärryt tuli vastaan ja väistettiin niitä sivutielle. Hemppa vähän jännittyi mutta parinkymmenen metrin päästä seurasi ohitusta ilman reaktioita.
Otettiin matkalla useampi rauhallinen laukkapätkä. Löytyihän kaveristakin lopulta vauhtia kotiinpäin, jopa vähän enemmän kuin pyydettiin. Hemppa perässä tarjoili sekin laukkaa pyytämättä. Useamman kerran. Saatiin reissun huippunopeudeksi kuitenkin 31 km/h vaikka alkuun laukkavauhti oli alle 20 km/h.
Ravipätkilläkin vauhti parani kotiinpäin. Asiallisesti ja kiihdyttelemättä Hemppa ravasi kaverin perässä hitaastikin. Loppumatkasta muistin taas vähän taivutella ja tein parit raviväistöt. Käynnissä tuli reisille ja sormille vähän vilu.
Kiva peruslenkki. Hemppa oli tasainen ja tolkku. Rahtunen reilu tunti meni.
Ongelmia:
kaverilla ei alkumatkasta ollut kovin paljon vauhtia
ravikärryt jännitti hevosia (ja kuskeja?)
loppukäyntipätkällä tuli viileä
Parannusta:
etenemisvauhti parani loppumatkasta
Hemppa kuunteli pidätteet ja kasvatti välimatkaa vaikka kaveri spurttasi edeltä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora