maanantai 24. lokakuuta 2016

Totaalihyytymisestä keskittymisen karkailuun

Maanantaina sain koulutunnille ratsukseni taas Dumbon. En tästä erityisemmin riemuinnut mutta koska ruuna oli hoidettaessa niin symppis niin ei kyllä haitannutkaan. Aiemmin päivällä oli tihuttanut mutta nyt oli kuivaa ja pohjakin hyvä, +4°C. Ratsukoita tunnilla oli 4 ja pimeys iski nopeasti päälle.

Alkuverkassa Dumbo oli vähän löysä eikä mukana ollut kouluraippa auttanut pelkällä läsnäolollaan. Itsekin olin löysänä enkä oikein jaksanut patistella. Kun oikein tsemppasin saatiin muutama parempi pätkä. Testasin piruuttani myös kokoamista ja vaikka vähän löysäksi menikin niin jotain hyvin etäisesti piffimäistä sieltä irtosi. Vähän kuin Pallen kanssa mutta löysempää.

Tunti aloitettiin kahden puomin ylityksellä. Pitkin ohjin käynnissä Dumbo oli sitä mieltä että puomia ei voi ylittää. Hyvin pitkän ja hartan patistelun jälkeen sain sen kuitenkin yli. Loikalla. Toinen meni vähän helpommin. Toinen kierros tultiin Pönän perässä ja päästiin aika vähäisellä empimisellä yli. Sen jälkeen puomit oli todettu vaarattomiksi ja ne saattoi ylittää jännittämättä. Ensin ravailtiin niiden yli, myöhemmin tehtiin ensin käyntisiirtymä, sitten pysähdys väliin. Muualla meidän ravi oli sen verran reippaampaa kuin Wanesalla että ensin tein ylimääräisen voltin joka kierroksella, myöhemmin rupesin lusmuamaan käyntipätkiä. Jostain kumman syystä alkutunnin hyytymys ei mennyt tavalliseen tapaan ohi vaan pikemminkin paheni.

Laukkatehtävän aikaan kentälle tuli muut estetuntilaiset kasaamaan esteitä. Dumbon keskittymiskyky rakoili pahasti ja ihmisten kohdalla piti ottaa sivuaskelia. Laukasta tuli paljon rikkoja raviin ja koska olin itse löysä ja valmistelin puolivillaisesti niin nostotkin oli välillä niin kelvottomia ettei päästy laukkaan. Laukka ei oikein rullannut ja siirtymiset laukasta käyntiin oli aika vitsi. Paremmalla tsempillä siitä olisi voinut tullakin jotain. Välillä otin muutaman oman siirtymisen. Laukattiinpa epähuomiossa yhden puomin yli, jota en huomannut hämärällä takakentällä. Dumbokin huomasi vasta kohdalla että herranjumala ja sivuloikalla mentiin jotenkin yli/ohi.

Toinen suunta ei ollut juuri parempi vaikka kenttä hiljeni ja hepo lopetti pahimmat tuijottelut. Tämän jälkeen piti tehdä ravissa loivaa kiemuraa. Hyydyin ihan täysin ja huolestuin tästä. Luovutin. Ohjat lörpötti puolilöysinä. Sain luvan lopettaa mikäli en jaksa ja otin samantien käyntiin. Huonon päivän ahdistukset purki pintaan. Tiedä sitten minkä verran uupumuksesta oli fyysistä ja mikä henkistä. Vähän huoletti miten jaksan estetunnin mutta enhän voinut luovuttaa.

Ongelmia:
maapuomit oli pelottavia
kuski oli ihan poikki
heppa tuijotteli eikä keskittynyt
molemmilta aika löysä suoritus

Parannusta:
ravia sai hyvin koottua
kunnolla tsemppaamalla tuli pari asiallista pätkää
puomeista päästiin lopulta yli

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora