torstai 13. lokakuuta 2016

Pää ylös ja silmät kiinni

Torstaina piti käydä vain illalla estetunnilla. Mutta kun tyrkylle tuli tunnille meno Harmonialla niin tottakai sellaiseen järjestän aikaa! Minut muilutettiin tunnille seisemänneksi.

Keli oli taas vain niukasti plussalla. Aamulla kuulemma satoi jo lunta! Hoo oli tarhassa ja varustessa luimi vain vähän satulan asettelulle. Hackamoret päähän ja taisi olla sama satula, jolla olen mennyt joskus aiemminkin. Jalustinhihnat oli vikoissa ja koska niissä oli erilaiset lukot niin ei saanut tehtyä kierteitä. Jalustimet kaulalle koko tunniksi.

Kiemurrettiin hitusen mutta Kropekiin verrattuna olemattomasti. Alkuun tammalla tuntui etuosa putoilevan välillä alta. Yleensä nämä on aina takaosan juttuja. Muinainen takaosan vippaaminen vasemmalle ilmeni taas alkutunnista. Vasemmassa laukassakin olin tuntevinani. Tamma tykkäsi makoilla ohjilla ja lähes koko tunnin sitä piti sinnikkäästi nostella sieltä ylös. Ravissa oli mukava istua. Kropek höykkyytti eilen niin hyvin että tämä oli ihanan tasaista. Vaikka säätyi hyvin niin silti oli ahdasta. Eikä muut aina volttailleet niin paljon kuin me, joten ei meinannut mahtua takaisin uralle.

Toisella pitkällä sivulla oli tötteröpujottelu. Meni ihan asiallisesti sekä käynnissä että ravissa.

Laukat nostettiin muutaman käyntiaskeleen kautta. Olisi voinut olla vähän napakampi. Ihan viimeinen oikea laukka jäi nousematta mutta muuten tuli pyydetysti. Sakkokierroksella toki viimeinenkin sitten. Oikean kierroksen erikoisuus oli ohje sulkea silmät. Itse laitoin ne kiinni ravissa ennen käyntisiirtymää. Kerrankin tiesin missä tamman kaikki jalat menevät! Laukat nousi ihan siististi silmät kiinni. Tunsin jopa että myötäinen tuli. Eniten huoletti tiedottomuus siitä paljonko kulmaan on matkaa. Laukasta takaisin raville tultiin mielestäni yllättävän asiallisesti ja hallitusti. Hyvin siinä ravissa pystyi ainakin istumaan.

Keskellä tuntia oli parempi pätkä, jossa Hoo kantoi päänsä paremmin. Lopputuntia kohti rupesi taas pilkkimään matalaksi. Loppuravit oli aikamoista nostelua. Lopulta loppuraveissakin annettiin ohjaa pidemmäksi ja siirrettiin istunnalla käyntiin. Tässä meni joitain kymmeniä metrejä, vähän on tatsi hukassa.

Olipa kiva mennä pitkästä aikaa Harmonialla! Ihan erilailla helppoa kuin vakituisilla tuntiratsuilla. Toki tämä ohjille nojailu oli uusi juttu. Liekö hackamorella kuinka paljon tekemistä asian kanssa? Voiko sanoa että oli silmiä avaavaa mennä silmät kiinni? Juuri näin pitäisi muistaa tunnustella menoa aina.

Eipä tammalle tästä juuri hiki tullut. Korvien takaa ja satulavyön alta oli hieman kostea. Loimen laitolle tuli taas pahaa silmää ja luimintaa, muuten oli asiallisesti.

Ongelmia:
tamma nojaili ohjiin ja painui liian matalaksi
meille oli vähän ahdasta
pari luimintaa hoitaessa
pientä kiemurtelua
takaosa yritti vähän vasemmalle

Parannusta:
ilman jalustimia oli hyvä istua
säätyi aika kivasti
eteni hyvin ja ponnekkaasti
laukat nousi helposti

Videokamerasta oli akku loppu, siksi erittäin lyhyt kooste. Riialle kiitos tästä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora