Lauantaina oli Aaltiksen kotikisat. Olin jo pitkään nähnyt itseni sieluni silmin hyppäämässä siellä Cunamilla. Nyt se päivä koitti.
 |
| Ratapiirros. |
Olin ykkösluokassa hommissa, joten sain ratsuni varustettuna ja talutettuna. Ehdin kyllä itse sen harjata ja suojittaa. Ruuna oli kivan rauhallinen. Maneesin takakulmaa tuijotteli alkuun aika voimakkaasti mutta neljällä ohituksella tasaantui. Verkassa oli pikemminkin vähän löysä enkä uskaltanut kovasti ratsastaa eteen kun ajattelin että radalla kuitenkin kiihtyy ja on pitelemistä. Kävin varmuuden vuoksi näyttämässä erikoisemmat esteet. Ei kiinnostanut. Verkkahypyt meni kivasti. Kolmesti pysty ja kahdesti okseri.
 |
| ©Anne |
Yhden radan verran käytiin huilimassa ulkopuolella. Sitten aitoihin, tervehdys, voltti alle ja menoksi. Jokusta kolautettiin, joten mukana oli tuuriakin. Vääriä- ja vastalaukkoja oli hirmuisesti. Mutta niin vaan selvittiin ykkösvaihe puhtaasti ja jatkettiin uusintaan. Siellä päädyin lopulta kääntämään vähän tiukemmat tiet ja sain aikaan kiemurteluakin. Yhä tuuria mukana ja nollat tuli. Jes. Eikä heppa paria pientä kiihdytystä lukuunottamatta säntäillyt yhtään tai ollutkaan lähtemässä käsistä. Tosi iloinen yllätys!
 |
| ©Anne |
Radan jälkeen moni kommentoi että mentiin ihan superhitaasti. Ratsukoita luokassa oli kolme verkkaryhmällistä eli 14, joten lopulta oli jäätävä ihme että meidät kutsuttiin kolmansina palkintojenjakoon! Kahteen ekaan oli n. 7 sekuntia mutta toisaalta neljäs oli meitä vain n. 0,2 sekuntia hitaampi. Kunniakierrokselle ei päästy kun rataa nostettiin. Mutta ei hullumpi estepuolen avaus.
Meidän rata:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora