keskiviikko 9. joulukuuta 2020

Lisää estejumppailua Senjalla

 Keskiviikkona oli taas estevalmennuksen aika. Senjalla jälkimmäiseen ryhmään. Nyt kaikki 4 ratsukkoa olivat paikalla. Pihalla oli muutama aste pakkasta ja me toista kertaa siis klinikan hallissa.

Ratsastuskoulun päädyssä oli kolme kavalettia ympyrän kaarella, klinikan puolella jumppalinja ja lävistäjällä ravilähestymisellä puomi, ristikko ja okseri. Jotakin ope puhui välien pituuksista mutta unohdin.

Alkuverkassa Senja oli kiireinen ja taipui huonosti. Kielikin näkyi. Laukka oli ravia helpompaa. Melko pian ruvettiin tulemaan puomeja ympyrällä. Ensin oikea kierros, sitten vasen. Ensin kolmella puomilla, sitten puomilla ja kahdella kavaletilla ja lopuksi kolmella kavaletilla. Oikea kierros oli ihan ok. Vasemmalla tuli kommenttia siitä että valutaan jo lähestymisessä kaarelta ulos. Olinkin jo unohtanut tämän ongelmamme. Nyt sanomista tuli myös että pitää malttaa ja tehdä puolipidätteet ennen kavaletteja. (Piirala käski sujua sisääntulot.) Senja teki kuten pyysin ja välillä pyysin vähän huonommin. Huonot paikat ja reitit laitoin enemmän omaksi syykseni. Huonoja pyyntöjä ja huonoa ohjausta. Eikä niinkään Senjan valumista.

Kavalettiympyrän ohessa Senja tuijotteli oikeassa kierroksessa katsomopuolen keskiosaa (loimea?) sekä viimeistä kulmaa. Itselleni ei selvinnyt näiden jännyys. Meni kuitenkin lähemmäs kymmenkunta kierrosta että päästiin jännityksistä eroon. Senja ehdotti sivupoistumisia mutta onneksi hyvin maltillisesti eikä lähtenyt toteuttamaan. Käynnissä ohittaminen ei auttanut. Vähän etäämpää ja kavereiden perässä meno auttoi enemmän. Olin vähän yllättynyt että tämä oli näin pitkäaikainen juttu.

Sitten tultiin vasemmassa laukassa jumppalinjaa. Ohje oli sujua kulmasta kolmella laukalla sisään. Kummasti teki mieli ottaa mieli vielä aina yksi askel jos ei ihan osuttu. Nyt loppuun tuli vielä kavaletti. Tultiin yllättävän suoraan ja myötälaukassa. Enkä itse tehnyt mitään tyhmyyksiä. Lopuksi sain sujuttua paremmin sisään. Hypystä tuli terävämpi ja sitä myötä oli sitten hankalampi olla kyydissä. Senja heilutti protestiksi vähän päätään.

Viimeisenä tehtävänä tultiin lävistäjän jumppa ravilähestymisellä. Ensin edessä oli puomi ja kaksi ristikkoa. Tein huolellisen tien seinältä asti ja tuntui että menin linjasta jopa vähän yli. Odotin huuteja mutta niiden sijaan tuli kiitosta huolellisesta reitistä.

Meillä oli taas perinteiset ongelmat. Tultiin joko liian löysästi eikä laukkaa meinannut löytyä. Tai sitten rahtusta liian innokkaasti ja laukka tuli jo puomilta. Ravissa väliin tuli kuulemma ylimääräinen askel ja ponnistuspaikka siksi ihan juureen. Omaa istuntaani en muistanut näissä miettiä. Parhaimmillaan vasta okserin päällä. Kuulemma ajatusta lähemmäs satulaa. Vinoonhyppäystä ja myötälaukkoja en ehtinyt miettiä. Ainakin kerran tuli väärä laukka.

Okseri nousi pikkuhiljaa isommaksi. Me ei tänään mitään kovin jättimäisiä hypätty, ehkä max 80 cm? Viimeisellä kierroksella tultiin vihdoin sopivasti sisään toivotulla kahdella raviaskeleella. Hyppykin oli sitten sopivan pyöreä ja terävä.

Hullua pidettiin vielä jännityksessä enkä tajunnut että meille riitti. Piti sitten jännittää muiden hypätessä että vieläkö tullaan.

Loppuraveissa Senja viipotti taas menemään eikä ollut kovin hyvässä tasapainossa. Tänään en saanut Senjaa yhtä hyvin kuulolle ja aktiiviseksi takaosalle kuin eilen tai viime keskiviikkona. Ehkä yritin vähän huonommin? Ihan kymppiä ei tästä voi siis antaa mutta joku ysi kuitenkin. Humma jumppaantui hyvin. Pitäisi vain saada kuskikin istumaan asiallisesti isommissakin hypyissä.

Tunnin jälkeen pihalla Senja säikähti luultavasti kauempaa takaa tulevia. Taas tuli loikkapömeli eteenpäin. Onneksi nämä loikat ovat suuntautuneet poispäin itsestäni eikä Senja ole kovin heilutellut jalkojaan. Tokeentui myös todella nopeasti ja päästiin tilanteesta yli. Edellä mennyt kaveri ei arvostanut takana loikkimista vaikkei ihan perässä oltukaan. Pahoittelut.

Ongelmia:
kieli näkyi alkutunnista
tuijotteli kulmaa ja ehkä loimea alkutunnista
vasen kierros ympyrällä oli hankalampi
ei ollut yhtä hyvin avuilla ja kuulolla kuin eilen ja viime ke
liian löysää tai liian innokasta
terävämmissä hypyissä jalkani lennähtivät hypyissä taakse
säikähti pihalla paluumatkalla

Parannusta:
sangen kuuliaista menoa
tuijottelusta päästiin alkutunnin jälkeen
yllättävän suoraa

Ella S. videoi taas hyppyjämme, kiitän!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora