maanantai 14. joulukuuta 2020

Vastalaukkoja ja siirtymiä kolmikaarisella

 Maanantaina olin tuntia aiemmassa kouluryhmässä. Ratsukseni sain Senjan, joka oli mennyt jo yhden koulutunnin alle. Varusteet löytyivät karsinan edestä. Koulusatulan alle tuleva oma karva oli näemmä löytynyt taas jostakin, kiva! Ratsukoita tunnillemme piti laskujeni mukaan tulla 8 mutta meitä olikin vain 6. Pihalla oli muutama aste pakkasta.

Tänään tajusin lähteä maneesille heti kun olin valmis. Aikataulu oli sangen täydellinen ja ope avasi oven juuri nenämme eteen. Nappasin jakkaran mukaani ja lupasin sen seuraavalle koska satulavyö oli vielä kiristämättä. Jakkara palautui ja lähti heti perään omille teilleen eikä ollut edes käytössä kun sitä huhuilin. Hyppäsin sitten kavalettipalikan päältä kyytiin.

Tänään alkuverkassa mentiin vain ravia ja vain vasemmassa kierroksessa. Tein loivia kiemuroita ja taivuttelin oikeallekin. Ei ollut kamalaa kiihdyttelyä. Vaatteita oli liikaa ja toppaliivistä piti luopua alkuverkan aikana. Hyvin tarkeni ilmankin.

Hommat aloitettiin kevyellä ravilla oikeassa kierroksessa. Vasta nyt Senja taas kauhistui ovikulmaa. Mutta tänään riitti kertaohitus käynnissä eikä sen jälkeen sanonut siitä enää suurempia.

Koko tunti tultiin kolmikaarista katsomopäädystä alkaen. Ensin kevyessä ravissa taivuttaen kaarilla ulos. Ensimmäinen kaari oikealle, taivuttaen samalla vasemmalle, oli vähän kankea ja Senja painui laidoille. Kuvion hankalin kohta meille oli suoristus toiselle kaarelle. Senja painui omiin suuntiinsa ja pohjeavusta ehdotti laukkaa. Loppupuolisko oli helppo ja siisti. Ope käski tehdä puolipidätteitä, vaikka omasta mielestäni Senja kuunteli tänään hyvin eikä juossut ravissa. Taivuttelin muualla sisään ja ulos. Parani pikkuhiljaa. Myöhemmin tehtiin kaarten sisään myös ympyrät, taivuttaen niilläkin ulos.

Ravissa oli aika paljon tekemistä eikä käynyt tylsäksi. Lopulta kuitenkin vaihdettiin niin että kaaret piti tulla aina vastalaukalla. Tämä oli meille hankalaa ja Senja oli yhä vaihtoherkkänä. Ohje oli tehdä voltti myötälaukkaan ja kaartaa siitä vastalaukalle. Meidän täsmäohjeeksemme tuli ottaa raville ennen kuin vaihtaa. Lopulta oikeassa laukassa tuntui että Senja oppi pikemminkin vain pudottamaan raville. Mutta lopulta sain jokusen askeleen vastalaukkaakin. Oikeassa en lähtenyt edes yrittämään kuin muutamaa askelta. Vasemmassa päästiin lopulta noin puolikas kaari hyvin. Olisin voinut ottaa näihin vähän enemmän opetusta. Mistä Senjaa olisi kannattanut suoristaa? Minne lavat ja perä karkasivat?

Viimeisenä tehtävänä oli siirtymät laukasta käyntiin. Kaaret siis laukassa ja suoristuksen kohdalle muutama askel käyntiä ja uusi laukka. Nyt myötälaukat.

Ensimmäinen homma oli saada Senja tarpeeksi lyhyeen laukkaan. Ope olisi kaivannut lisäksi viipyvämpää laukkaa eli rauhallisempaa tahtia. En osannut hidastaa enempää. Monesti kaipasi Senjaa myös pyöreämpään muotoon. Vaikken huomannut että olisi ollut kovin epäpyöreä. Korkeintaan vähän jähmeä hetkittäin.

Aika kovasti piti välillä pidättää jotta Senja malttoi laukata rauhassa. Vasen laukka oli paljon helpompaa. Harmi että sitä oli vain keskimmäisellä kaarella. Mutta ei painanut käsille tai lähtenyt yhtään vyörymään. Enkä mielestäni jäänyt pitämäänkään. Istunnalle herkistely tosin unohtui eivätkä alassiirtymät olleet niin hyviä kuin olisivat voineet olla. Ravia tuli yleensä pari askelta väliin. Ope puhui laskeutumisesta mutta valitettavasti pelkkä sen ajattelu ei auttanut. Yritin koota laukkaa pohjille. Kyllähän me käyntiin päästiin mutta aina ohjalla. Oikealle nostoissa kuulemma heittäytyi vasemmalle. En yhtään huomannut ennen kuin ope sanoi.

Toistoja saatiin ihan hyvä määrä. Ei silti parantunut erityisen priimaksi. Muttei toisaalta huonontunutkaan. Kiva päästä harjoittelemaan tällaisiakin asioita.

Loppuraveissa päästin vähän pidemmälle ohjalle. Tänään Senja siitä huolimatta vähän nyppi ohjia. Sai vielä loppusätkyt kun katsomossa taisi heilahtaa hanska. Matkaa oli varmaan 20 metriä ja silti veti sangen äkkipysäyksen ravista ja taisi ottaa sivuaskeleenkin. Tehtiin vielä toinen ympyrä päätyyn perään. Ei jäänyt kierroksille mutta paras rentous hävisi.

Senjalle tuli tästä tunnista ihan hiki. Kaula oli märkänä. Jatkoi vielä viimeiselle tunnille ja yritin antaa kuskille käyttöohjeet. Eli saattaa olla vähän säpsy mutta on kiltti. Tuo loppuhätkähdys oli pahinta mitä on kanssani tehnyt. Varovasti raipan kanssa. Sekä tallissa riimu kannattaa laittaa päähän niin ettei nosta korvien yli.

Kävin vielä tallissa katsomassa tuntilistoja. Merkkasin itseni tälle samalle tunnille ensi maanantaille. Sekä hetken arpomisen jälkeen törkkäsin itseni torstain viimeiselle tunnille vapautuneelle tuntipaikalle. Nyt on sitten joka päivälle ratsastusta. Hups!

Ongelmia:
jakkara lähti omille teilleen
alkuverkassa tuli kuuma
yksi ovisäikky alkutunnista
vastalaukat
oikea laukka oli vaikeampi

Parannusta:
ei ollut pahasti kiireinen
ei ollut kovin jännittynyt
ei vyörynyt tai painanut käsille
saatiin tehtävät vastalaukkoja lukuun ottamatta tehtyä ihan asiallisesti

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora