Istuntaa kolmoissarjoilla erikoistermein

 Sunnuntaina oli taas kisatiimin treenit Turkalla. Ryhmäni oli tällä kertaa kello 12. Pakkasta oli pari astetta ja keli kumman sumuinen, harmaa ja pimeä. Ratsukseni tuli Ponne, joka oli mennyt jo yhden tunnin alle. Kaikki varusteet olivat valmiina karsinan edessä ja hummakin sangen puhdas. Olin siis ennätysnopeasti valmis.

Ryhmämme oli kolmas, joten esteet olivat jo valmiina. Puomeilla varustettu ristikko ja lävistäjillä kolmoissarjat. Pohja oli yhä hiekalla. Tosin kopinaa kuului enemmän kuin kesällä. Ratsukoita tunnilla oli alkuun 6, myöhemmin 5 kun yksi lähti kesken pois.

Ratapiirros kaapattu wa-ryhmästä ja
tuunattu okserit oikeille paikoilleen.

Alkuverkassa Ponne tuntui taas menevän omien halujensa mukaan. Välillä kiihdytteli ravissa, välillä oli hitaampi. Kuskille meno oli taas tylsää ympäri kenttää hölköttelyä ja olisin halunnut kommentteja. Heti alkuun tuli niin kuuma että kisatiimin liivi piti purkaa pois välistä. Sormia ei palellut tänään.

Kentän vieressä oli auto peräkärryn kanssa hakemassa kauroja. Useampi heppa kavahteli sitä. Ponnekin hitusen muiden mukana. Ope tulistui että ratsut pitää pitää hallinnassa. Minua lähinnä nauratti kun hetkessä kolme heppaa rypästyivät kentän keskelle ja kaikki pitivät ääntä. Jotain hörinän ja hirnumisen välimaastosta. Harvemmin hepat juttelevat toisilleen ääneen kesken tunnin.

Laukassa oli ohje olla puolikevyessä istunnassa. Eli juuri itselleni mieluisimmalla tavalla. Jalkkarini olivat ehkä aavistuksen pitkät mutta istunta-asentojen keventäminen onnistui silti helposti. Nyt en murehtinut taivuttelusta (jota ei näkynyt) vaan yritin enemmän ratsastaa Ponnen niskaa ylös. Silti se onnistui kunnolla vasta kun ope siitä sanoi.

Tämän päivän aiheena oli istunta kolmoissarjoilla. Tosin alkuun tullut pieni teoriapätkä ei termistöltään vastannut aiemmin oppimaani. Kun ehdotin tuttua termistöä eli esteistunta on 3-pisteen istunta ja esteen päällä ollaan kevyessä istunnassa, takapuoli irti satulasta, niin tämä ei saanut kannatusta. Open mielestä esteistunta on pikemminkin se, jossa ollaan esteen päällä. Tänään piti mennä ylävartalolla hyppyihin kunnolla mukaan, joten ymmärrän että sitä pyllistelyasentoa ei ehkä ajattele kevyeksi istunnaksi. Onneksi itselläni rupeaa olemaan jo sen verran hyppymetrejä takana etten mennyt näistä jutuista solmuun. Totesin vain että tottelen opea ja katsotaan mitä tulee.

Ensin tultiin ristikkoa. Vakaa laukka. Istunta vähän kevennettynä ristikon yli. Ei tarvitse tehdä muutoksia näin pienelle esteelle. Tästä olin samaa mieltä ja suoritettiin yhtä huonoa puomille osumista lukuunottamatta oikein siististi ja näppärästi. Molemmista suunnista. Jossakin välissä piti tulla "pienessä istunnassa". Termi vähän nauratti mutta taisin tajuta mitä sillä tarkoitettiin. Video kyllä kavaltaa istuntani tekevän automaattimyötäyksen hyppyyn.

Osa hepoista säikkyi autoa ja ohje oli että silloin ei tulla. En muista pääsivätkö kaikki tulemaan tuota tehtävää sitten juuri ollenkaan. Ponnea ei haitannut enää pätkääkään.

Seuraavaksi tultiin yhden laukan sarjavälit porttia kohti. Väleissä piti istua pystyyn ja esteillä myödätä yläkropalla kunnolla. Ajattelin että pystyyn istuminen on itselleni suurin haaste mutta siihen ei tänään juuri kiinnitettykään huomiota. Enkä muista mitä tuli esteiden väleissä tehtyä.

Ohje oli että Ponnella saa laukata sujuvasti sisään. Nyt ei tullut niin pahoja linjalle kiihdyttelyjä kuin aiemmin. Aika passelia menoa. Kertaalleen meinasi jäädä välissä vähän kauas. Ponnen erikoisuus tänään oli vähän "vikuroida" linjojen jälkeen. Veti päätä alas ja heilautti sitä jokusen kerran. Pukkeja en huomannut. Enkä keksinyt mistä johtui. Mielestäni en tehnyt mitään suututtavaa hypyissä.

Muilla oli jonkin verran ongelmia. Linjalle tuli mm. ohjaustötteröt avuksi. Ne eivät onneksi Ponnea kiinnostaneet vaan tultiin joka kerta aika kivasti. Kuski yritti ylimyödätä tahallaan ja onnistui siinä ihan hyvin. Seuraavaksi mukaan piti laittaa käsien lisäksi myös yläkroppa. Eli juuri näitä juttuja, joista yritän muualla opetella pois.

Tultiin tätä ehkä 5 tai 6 kierrosta. Viimeinen okseri nousi jonnekin kasi-ysikymppiin.

Kahden laukan linjalle sai tulla myös reippaasti. Ponne rupesi taas spurttailemaan linjalla ennen esteitä. Nyt sarjalle ei hirvittänyt yhtään päästellä reippaasti, toisin kuin viikko sitten jumpalle. Ponne katsoi paikat sangen hyvin itse. Kuskin vastuulle jäi puolipidätteet ja vahtia keula kevyeksi. Kertaalleen se unohtui ja Ponne pääsi (kuulemma) vähän pitkäksi ja matalaksi. En huomannut itse. Keskimmäiseltä tuli puomi. Saatiin korjattua seuraavalle kierrokselle. Samoin kuskin piti muistaa myödätä myös keskimmäiselle okserille.

Vikalla kierroksella tunsin heittäytyväni hypyssä kaulalle kädet Ponnen korvissa. Ei se videolta ihan niin hullulta näytä. Ope oli tyytyväinen. Estekorkeus taisi olla enimmillään jotakin ysikymppiä. Helposti yli.

Se riitti meille ja ohjeeksi tuli keventää hyvin loppuun. Taas Ponne tarjoili vauhteja laidasta laitaan. Eikä tullut enää tähän tuntiin liittyviä kommentteja.

Lopuksi totesin opelle että itselleni hankalaa on ratsastaa esteille humman niska ylös. Kun aina on ajateltu vain pyöreätä niskaa. Ope pohti hetken eikä muistanut yhtäkään suokkia, jolla hyppääminen kannattaisi tehdä pyöreällä niskalla. Puokeille on sitten eri käyttöohjeet.

Tunnin jälkeen hoidin Ponnen pois. Onneksi tajusin kysyä loimesta edelliseltä kuskilta. Vaaleansininen alatallin käytävän kasasta. Kuulemma Ponnella on nimetty loimipaikkakin alatallista. Tämä oli itselleni uusi tieto. Kuten sekin, että hepoille pitäisi antaa tässä kohdin päiväruoka. Helpottaisi kummasti jos joku siitä mainitsisi. Onneksi tallikaveri kokkasi annoksen valmiiksi.

Vaihdoin vielä Ponnelle uudet hokit parin kuluneen tilalle ja sitten vapautin sen tarhaansa kavereiden joukkoon. Kavereiden syöminen loppui aika sukkelasti kun Ponne valtasi heinät.

Vasemmalla kaksi kulunutta hokkia,
oikealla yläkulmassa upouusi talvihokki.
©minä

Ongelmia:
termistö ei ollut ihan vakiintunutta
ravissa Ponne puuhaili omiaan
yhä oli hankala ratsastaa niska ylös laukassa
ravisteli päätään ehkä neljästi sarjan jälkeen
yksi pudotus
osa hoito-ohjeista tuli taas yllätyksenä
pari hokkia olivat vaihtokunnossa

Parannusta:
ratsun varustus oli sukkelaa
Ponne ei hyörinyt tallissa ennen eikä jälkeen!
Ponne hyppäsi kaiken empimättä
kuski osasi toimia ohjeiden mukaan
oli ihan hauskaa
ei rapaa!

Tänään meillä oli ainakin 3 eri kuvaajaa, kiitos kaikille!