maanantai 7. joulukuuta 2020

Puomijumppaa koulutunnilla

 Maanantaina menin taas aiemmalle koulutunnille. Kiva oli saada jatkaa Senjan kanssa. Humma löytyi pihalta, kelinä märkä +1°C. Tällä kertaa ei tullut portille vastaan, ehkä halusi varmistaa että tarha siivotaan kunnolla. Onneksi pohja oli hyvin käveltävissä ratsastuskengillä.

Laitoin koulusatulan mutta martingaalin jätin pois. Takasuojat olivat taas ihan hiekkaisina harjalaatikossa. Kokeilin hokit ja 3 niistä pyöri sormin sekä yksi puuttui. Selvästi kaupunkitalli kun kukaan ei tiennyt mistä hokkiavain löytyy. En sitten saanut tehtyä niille mitään ennen tuntia.

Matkalla maneesiin Senja säikähti tarhassa ollutta hevosta ja loikkasi. Onneksi ei tullut päälle.

Maneesissa avustin hetken tuntikaveria ja kun lopulta pääsin itse kyytiin niin huomasin että jalustimet ovat väärillä puolilla. Niiden vaihtaminen ei onnistunut tallikaverin avulla selästä käsin vaan piti tulla alas. Onneksi maasta käsin sujahtivat sukkelasti paikoilleen. Tympeää silti.

Alkuverkan kanssa tuli vähän kiire ja yritin oikaista ratsastamalla hetken käynnissä vähän komentelevammin. Niska pyöreäksi ja taivu. Se oli todella huono suunnitelma, sillä hetken päästä ravissa Senja roikotti kieltään ulkona, juoksi tavallista pahemmin alta, sekä täysin epätyypillisesti nyppi päätään ylös. Ope käski hidastaa vauhtia, tehdä temponmuutoksia ja taivutella. Jätin laukkailut vähiin ja yritin työstää ravia. En ottanut tätä jättimäisenä epäonnistumisena vaan haasteena saada tilanne normalisoitua. Käynnissä käyttäminen ei auttanut enkä muista tuliko asiaan parannusta alkuverkassa. Pyörittelin vielä hetken oikeaan kierrokseen. Onneksi Senja ns. unohti kaunansa tehtävien selityksen aikana.

Tehtäville päästiin onneksi puhtaalta pöydältä. Luulin että ratsu olisi hallussa mutta sekä malttava ravi että taipuminen olivatkin jo aika paljon vaadittu. Senja ehdotti venkulointia. Onneksi ohjien nyppiminen loppui ja humman kielikin meni suuhun. Kuskin teki mieli etukenottaa. Lopputuntia kohti sain istuttua rennommin. 

Katsomopäädyssä oli ympyrällä sekä ravi- että laukkakavaletit. Piti tehdä täsmälliset siirtymät ja maltillista menoa kavaleteille. Toisessa päässä sai taivutella ja tehdä siirtymiä ympyrällä sekä välillä mennä puolikasta kenttää ratsastaen täsmälliset kulmat. Unohduin aina hetkeksi kerrallaan tekemään samaa.

Ympyrällä piti taivuttaa kunnolla. Ravipuomeilla sama vaatimus. Eikä saa juosta alta vaan pitää malttaa. Senja onneksi rupesi vastaamaan pidätteisiin paremmin. Siirtymät olivat sangen täsmällisiä. Laatu olisi varmasti voinut olla parempikin. Laukka meinasi välillä hypähtää vain isosti eteen. Sitten yritin korjata pitämällä ohjista vastaan nostossa. Onneksi tajusin että se on huono juttu. Osa nostoista tuli myös rauhassa ylämäkeen.

Kavalettitehtävät menivät ihan ok. Laukassa sain otettua aina vielä yhden askeleen halutessani ennen ensimmäistä kavalettia. Ja kun hölläsin niin Senja teki välit itse siististi. Ravissa piti saada kavaleteille enemmän "leijumaan" ja odottamaan. Taisi vähän parantua. Samalla piti muistaa ratsastaa myös kaari. Sekä taivuttaa!

Lopulta tajusin itsekseni taivutella ihan kunnolla ja taivuttaa välillä ulos ja sisään. Senja rupesi sekä taipumaan että malttamaan. Pääsi ratsastamaan myös eteen. Toki suurimman osan ajasta huomasin taas tekeväni liikaa kädellä ja liian vähän jalalla. Kannuksia ei ollut enkä osannut niitä kaivatakaan. Senjan ryhti parani loppua kohti ja peileistä näytti omaan silmääni jo sangen niputetulta. Mutta tasoittui samalla kovasti. Välillä meinasi vähän narskuttaa kuolainta mutta onneksi aika vähän. Ihan pro-menoon ei päästy, sillä temponmuutokset onnistuivat yleensä vain toiseen suuntaan (alas tai ylös). Lopuksi kun rupesin keventämään niin kiihtyi taas hitusen.

Senja jatkoi seuraavalle tunnille ja ehdin välissä kiristää myös hokit. Kaikki kärkihokit pyörähtivät eli hyvä kun kiristin!

Ongelmia:
hokkiavainta ei löytynyt ennen tuntia
hiekkaiset suojat ja jalustimet väärin päin
alkuverkan pikakomentelu oli todella huono suunnitelma
alkuverkka oli aika kamalaa
lopuksi narskutti vähän kuolainta

Parannusta:
ei tuijotellut mitään
loppua kohti tasoittui ja ryhdistyi

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora