Sunnuntaina itselläni ei ollut muuta ohjelmaa kuin Turkan kisatiimin tunnit. Onnekseni tällä kertaa en päätynyt aamutunneille vaan vasta kello kahdentoista ryhmään. Ehti nukkua. Meitä oli tunnilla 5 ja minulle oli jaettu taas Ponne. Satoi vähän vettä ja oli pari astetta lämmintä. Omana kenkävalintana ehdottomasti kumisaappaat irtonastoilla, onneksi löytyi!
Ponne löytyi tarhasta. Nyt sidoin sen harjatessa kiinni kun rupesi hyörimään. Märkä loimi kuivumaan ja toisen takasen hokkien kiristys. Onneksi suht puhdas heppa jalkoja myöten. Suojat löytyivät omalta paikaltaan, samoin varusteet alatallista. Freejumpitkin olivat valmiiksi kiinni satulassa. Tunnin jälkeen tosin vasta huomasin että pohjasta vähän risat.
Kenttä oli sekä jäinen että märkä. Ope aloitti sanomalla ettei yksikään hevonen ole siinä tänään liukastellut. Eikä onneksi liukastelleet meidänkään heppamme.
Ponne vaikutti taas vähän omapäiseltä ja luikersi välillä omiaan. Lätäkköihin meni mukisematta mutta ympyrältä saattoi yhtäkkiä lähteä karkaamaan sisään tai ulos. Lapa edellä tasapainottomana liirailut eivät ylentäneet mieltäni. Pysyttiin kuitenkin hyvin pystyssä.
Laukkoja piti nostaa käynnistä ja vain koota. Aloitin taas jotenkin väärällä tavalla. Suokkikokoaminen ei tule vielä selkärangastani. Onneksi ohjeita sai pyytämällä. Keulaa vielä ylemmäs, pois pyöreästä muodosta. Istunnalla laukka hitaammaksi ja takaset aktiivisiksi. Kevyeksi ohjille. Tänään tuli poikkeuksellisen monta kertaa käsky lyhentää ohjia. En tiedä miksi niin halusin pitää niitä pidempinä. Täsmäohjeilla laukat paranivat. Itsekseni en olisi osannut vaatia oikein. Oikea laukka jälkimmäisenä oli vähän työläämpi mutta siitäkin löytyi onneksi lopulta kootumpi versio.
Aloitettiin hypyt jumppalinjalta. Vuorotellen oli ristikko ja välipuomi. Väleinä 2,2 metriä ratapiirroksen mukaan. En tiedä oliko niitä sittemmin säädetty.
 |
| Ratapiirros kaapattu wa-ryhmästä. |
Tultiin ensin kohti tallia. Ennen ensimmäistä kertaa Ponne säikähti jotakin pellolla ja jäi tuijottelemaan sinne. Kun pyysin liikkeelle niin yritti poistua paikalta. Tästä yritettiin sitten lähteä tekemään hallittua laukannostoa käynnistä tehtävälle. Ponne ryntäsi myös jumpalle ja yritin pidättää. Siitä vain nosti päänsä eikä hidastanut. Näemmä tehtävä itsessään kuitenkin hidasti. Linjan jälkeen teki lisää sivuliikkeitä, onneksi vähän maltillisemmin. Ope kommentoi että ylimääräisestä ohjista vetämisestä pitäisi yrittää päästä. Kiva ettei Ponne katsellut linjalla olleita ohjaustötteröitä. Näyttivät olevan aika kapeasti.
Seuraavallakin kerralla lähtö kulmasta oli aika räjähtävä. Vinkiksi tuli tehdä nosto kevyemmillä avuilla. Itsestäni tuntui yhä siltä että Ponne halusi vain äkkiä pois kulmasta. Ope taisi kommentoida jotakin tehtävästä innostumisesta tai pöllövirroista. Itse linjalla piti ensin suoristua paremmin esteiden välissä. Myöhemmin muistaa myös myödätä paremmin. Se ehkä korostui esteiden noustessa. Itse olisin mieluummin pitänyt sekä itseni että käteni sangen aloillaan. Ohjatkin valuivat yhä välillä vähän pitkiksi.
Kun nostin laukan "päästämällä" niin tulikin löysä nosto ravin kautta, ei kelvannut. Lopuksi piti vain yrittää pitää Ponne avuilla nostoon asti. Eikä stressata siitä että lähestyttiin tehtävälle liian lujaa. Ponne tajusi hidastaa itse. Hypyissä olin enemmän vain kyydissä ja yritin totella ohjeita kuin aktiivisesti ratsastin.
Tultiin samaa myös toisesta suunnasta. Pari huonompaa sisääntuloa ja yksi huono viimeinen hyppy kun jäin miettimään liikaa pystyä asentoa enkä ollutkaan enää mukana hypyssä. Jalkkarit olivat hitusen pitkät kun en jaksanut säätää. Laukannostot menivät vielä steppaavammiksi ja ainakin kerran tuli väärä laukkakin. En usko että olisin saanut korjattua turvallisesti, joten mentiin vain tehtävälle. Kovin monta laukka-askelta ennen ensimmäistä ristikkoa ei tosiaan ehtinyt tulla. Neljästä viiteen?
Ei mennyt mitenkään erityisen huonosti mutta silti harmitti ja turhautti. En oikein osaa määritellä että miksi. Kommentteja tuli paljon ja oikeaan aikaan. Nyt kuulin ja tajusinkin ne. Yritin korjata parhaani mukaan. Vaikka varmasti harmitus aiheutti kipsiä menoon. Mutta tuskin meni erityisen hyvinkään kun en muista juuri kuulleeni kehujakaan. (Videolta kuului kehujakin.)
Lopuksi tultiin vielä toisen linjan okseri. Väleihin piti ottaa 3 askelta ennen ja jälkeen. Tehtävämuotoilu oli jotenkin sellainen etten tajunnut että sinne pitää laukata ihan normaalisti ja reippaasti. Sanoikohan että ei niin kootusti kuin äsken?
Ekalla kerralla tultiin liian laakana ja pudotettiin etupuomi. Liian pitkät ohjat ja liian pitkä hevonen. Hupsista taas. Toinen oli parempi. Olin vain itse hidas enkä ollut pidättämässä heti ensimmäisellä askeleella hypyn jälkeen. Meinasi tulla vähän ahdasta mutta niukasti mahtui. Se riitti. Eikä ollut kovin iso este, max 70 cm.
Loppuraveissa yhä edelleen lähinnä turhautti. Pohdin kovasti että miksi mutten keksinyt selkeää syytä. Ponne taisi yhä yrittää välillä luikerrella omille teilleen. Kun tasoittui edestä niin samalla vauhti katosi.
Tallissa oli onneksi tilaa tunnin jälkeen ja Ponnen jälkihuolto onnistui sujuvasti. Eikä ollut kovin rapaisaa. Vähän piti arpoa loimen kanssa, toppaloimi tihkusateeseen tuntui vähän oudolta muttei ollut muitakaan vaihtoehtoja eikä ketään keneltä kysyä. Ponne takaisin pihalle ja vain hetki piti ihmetellä ennen kuin saatiin purkaa esteet vikan hyppyryhmän jälkeen.
ohjat olivat jatkuvasti liian pitkät
Ponne säikkyi peltokulmaa
tuntui tyhmältä heilua istunnalla niin paljon esteiden välissä kun olen yrittänyt opetella vakaammaksi
mystisiä turhaumia
Parannusta:
Ponne hyppäsi kaiken mukisematta ja sangen tasaisesti
ei lipsunut
ei tullut kylmä
Videokooste. Eihän tämä niin pahalta näytä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora