Lauantain hyppyreissu Sonjalle ei onnistunut. Onneksi päästiin sunnuntaina kuitenkin Pialle (LidRidille Kiiminkiin) hyppäämään. Kaipasin nimittäin kovasti uusintaa muualla edellisen kiituroinnin jälkeen.
Sunnuntain treenit olivat sopivasti kello 13. Ei tarvinnut herätä kukonlaulun aikaan vaikka piti taas käydä hakemassa lainavinkka. Ja vaikka olin omaan tapaani lähtiessä 20 minuuttia myöhässä niin lopulta lastasin Unan koppiin 12 minuuttia etuajassa. Taas tamma juurtui lastaussillalle ja tuli koppiin maanitellen kavio kerrallaan.
Jostain kumman syystä olin perillä todella hyvissä ajoin ja istahdin ratsaille puoli tuntia ennen treenin alkua. Kuolaimiksi valitsin saman sylinterin, joka meillä on arkikäytössä ja on ollut yleensä hypätessäkin. Varmuuden vuoksi pakkasin tosin kimblewickitkin mukaan.
Onneksi aamuinen vesisade oli loppunut ja kenttä oli hyvässä kunnossa. Jäätiin pihalle. Seurana taas reipas myräkkä. Una oli onneksi kivan rauhallinen. Vaikka aitaan nojaava portti kaatui niin tamma vain hätkähti. Samoin paalimuovien lepatus ja kääntyvä vesimattokin aiheuttivat vain hätkähdykset.
Käveltiin alkukäynnit kaikessa rauhassa. Sitten otin käynnissä avuille. Väistätin takaosaa ja tein siirtymiä seis ja takaisin käyntiin. Ei vyörynyt tai kiirehtinyt. Lopulta alkuravit mentiin puikkelehtien esteiden ympäri. Aika rauhallista. Vähän siirtymiä. Taivuttelua. Lopuksi laukkaa rauhassa n. 1,5 kierrosta suuntaansa kentän ympäri. Sitten vain käveltiin pitkin ohjin ja odoteltiin opea.
Open kanssa jutusteltiin alkuun tilannekatsaus. Sitten tultiin pieni kavalettikiemuralinja ravissa pari kertaa, sitten laukassa jokusen kerran. Kivasti laittoi hommiin alusta asti. Menin luulemaan että tuo olisi helppo homma. Una meinasi vähän venyttää askelta väleissä omin lupinensa eikä aina malttanut kuunnella. Hidastaminen kavalettia kohti oli haastavaa. Karkasi myös istuntaani vasten hyppyyn kauempaa ja itse jäin tässä liikkeestä jälkeen. Mutta löytyi myös vaihtoja sekä kavaleteilla että matkan varrella. Tue jalkojen väliin, keskeltä puomeja yli. Kaarteissa taivuta laukka notkeammaksi. Ihanan paljon ohjeita!
Lopulta lisättiin kavalettien perään porttipysty ja siitä pitkähköllä kaarevalla linjalla okseri. Una meni esteistä tuijottelematta yli. Muuten hienosäätö jatkui.
Tultiin sama linja toisestakin suunnasta ja jotain pientä kiihdyttelyä taisi olla matkalla. Itselleni oli haastavaa muistaa ratsastaa peruslaukka muualla tarpeeksi isoksi. Siihenkin tuli ohje tehdä vähän temponmuutoksia. Jalasta eteen (lähti vähän hitaasti) ja sitten vähän takaisin. Ja yhä piti taivutella letkeäksi ja notkeammaksi. Esteille suorana ja kääntö ulkojalalla.
Jostain kumman syystä okseri pian kulman jälkeen oli meille tänään vähän hankala eikä siihen oikein osunut paikkaa. Mittasin okserin tunnin jälkeen 70-senttiseksi. Una loikkasi monesti vähän kaukaa ja sen jälkeen kiihdytteli omiaan. Eniten piti pidättää tälle kaarelle ennen porttia. Nyt osasin kuitenkin myödätä hyppyyn.
Ei taidettu tulla enempiä pohjille vaan sitten jo rataa. Ranskapysty ykkösenä. Sitten maneesin puolen linja 4 askeleella (laskin tunnin jälkeen 17,5 metriä). Sitten sarja lävistäjämäisesti. Okserin ja portin kaareva linja. Kavaletti matkan varrella, okserin takaa ja kolmoissarja loppuun. Yhdet laukat sarjaväleihin.
Ensimmäinen kierros oli vähän epätasainen. Video alkaa okserilta eli vitoselta. Kaikesta mentiin yli mutta jäi paljon viilattavaa. Kolmoissarjaa ennen olisin halunnut vielä yhden askeleen mutta Una ei malttanut vaan jäin sitten hypyistä jälkeen ja päästin ohjia pidemmiksi etten olisi suussa kiinni.
Huilattiin hetki ja tultiin sama uudestaan. Nyt huima parannus edelliskertaan. Kaarre ykköseltä linjalle oli openkin mielestä huippu! Linjakin sujui jo paremmin eteen. Toki ennen sarjaa kiihtyi ja piti malttaa kohti a-osaa. En muista putosiko tässä vai joskus. Okserilta portille taisi nyt mennä paremmin. Toki tuntui yhä radan haastavimmalta kohdalta. Samoin kavaletillekin osui askel, toisin kuin edellisellä kerralla. Kolmoissarja siististi. Tuntui tosi hyvältä! Harmi että videolla näyttää jotenkin kankealta.
Luulin että olisi ollut jo siinä mutta ope kysyi että otetaanko vielä jotain. Kerroin että kotikisoissa olisi tarkoitus mennä 80 ja 90 kvaaleja varten. Ehdotti sitten että tullaan lyhyempi pätkä vähän isommilla esteillä. Nosti muutamaa ja hypättiin alusta sarjaan asti vielä. Näitä ei ole enää videolla.
Taas taivuttelua laukkaan pohjille. Ihan näppärä kierros tehtiin. Nyt linjalla piti jopa vähän malttaa. Yrittiköhän yhä vähän kiirehtiä kaarteessa ennen sarjaa. En muista enää mikä tapahtui milläkin kierroksella. Mutta ei tullut ongelmia ja mentiin esteistä näppärästi yli. Kuvittelin että oltaisiin hypätty isompia mutta loppumittaus paljasti että pari suurinta olivat 90 cm pinnassa ja muut kai sitten noin kasikymppisiä.
Jäätiin vielä loppuravailemaan kentälle keskenämme. Juuri tätä ennen tuulenpuuska lennätti pihalta tuolit ja pöydän pitkin poikin. Oltiin kaukana mutta tätä Una vähän järkyttyi. Lopuksi ei ollut siis enää kovin rento vaan aika pinkeä. Yritin rauhoitella menoa ja pitää humman töissä. Kummasti open puute vei molempien keskittymistä pois.
Yllätyin jälkikäteen kovasti siitä ettei itse hyppyhommissa mennyt kuin reilu puoli tuntia. Tuntui pitkältä ajalta.
Pitkältä tuntui taas myös Unan lastaussillalle juurtuva kopitus. Alle 5 minuuttia mutta silti. Sitten siivosin vielä jälkemme pihalta.
Ongelmia:
lastautui tarpeettoman hitaasti molempiin suuntiin
hypätessä välillä vyöryi aavistuksen
ei näyttänyt videolla yhtään niin hyvältä kuin tuntui
tuulessa lentävät tuolit ja pöytä olivat Unalle liikaa
loppuraveissa oli pinkeä
Parannusta:
ei välittänyt tuulisesta kelistä juurikaan
ei katsellut esteitä
hyppely oli aika helppoa
ihana hyvän mielen treeni
Kiitos Marille ex tempore -videoinnista!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora