perjantai 26. kesäkuuta 2020

Tyylitön nolla ja punavalkoinen ruusuke

Perjantaina oli vihdoin kauan odotetut seuraestekisat (alle 2 h ajomatkan päässä Oulusta), joissa minun piti saada kaivatut rataestekvaalitulokset Unalla maastoesteille. Mutta koska Una ei ollut mielestäni hyppykunnossa niin b-suunnitelma oli lähteä vararatsulla. Ehdotin Tupua ja se sopi. Mutta haaveilemani 80 cm pudotettiin 70 senttiin. Koska kaikki luokat olivat A.0.0 niin ihan sama.

Kisat alkoivat aikaisin arkiaamuna. Aamu piti ahertaa töiden parissa ja sitten olin luvannut talkoilla. Kaikesta yrittämisestä huolimatta tuli lopulta kiire. Verkkaryhmämme alkaessa en ollut vielä ehtinyt selkään asti. Lämmintä oli onneksi lähes hellerajalle ja humma oli ollut pihatossa, joten tuskin tuli pahaa vahinkoa vaikka alkukäynnit jäivät lyhyiksi.


Rataa en ehtinyt tänään kävellä.
Lähtö- ja maalilinjat katsoin ratsailta aika summassa.
©minä

Verkassa ravailin suoraan, yritin tehdä temponmuutoksia sekä yritin taivutella ympyröillä. Aika ponnetonta menoa. Esteissä ei ollut mitään niin erikoista että oltaisiin käyty katsomassa. Vaikka kolmosen laatikkoa ei ehkä oltukaan aiemmin hypätty. Tai ainakaan pitkään aikaan.

Laukassakin Tupu oli hidas enkä vain saanut sitä virkoamaan. Kannuksista ei ollut juuri hyötyä. Päädyt kanttaili omaan tapaansa sisälle.

Kolmonen.
©Siiri Salmi


Verkkahyppyjä otettiin pikkupystylle pari ja isommalle 1 vai 2. Nämä ihan hyvin. Tuntuu että ope ei katsonut niistä kuin korkeintaan yhden. Okserille tultiin kahdesti. Eka hyppy oli löysä ja takapuomi putosi. Toisella päästiin puhtaasti yli ja se riitti.

Kutonen.
©Siiri Salmi


Vasta kun ope kuulutti ekan liikkeelle ja minut valmistautumaan niin selvisi oma lähtöpaikka. Lähtölistoissa minua ei ollut.

Oman vuoron koittaessa otin ihan kunnolla vauhtia ja yritin herätellä Tupun liikkeelle. Ei oikein innostunut vieläkään. Varmuuden vuoksi varmistelin osan hypyistä raipalla (esteet 1, 4, 7 ja 8). Linjoille otettiin 9 askelta (meitä ennen mennyt suokki meni ne seitsemällä). Kolmosta Tupu näemmä tuijotti ja hidasti juuri ennen estettä. Siihen tuli vähän hassu hyppy mutta päästiin puhtaasti yli. Päädyt kantattiin yhä sisään ja matkalle tuli jotain vääriä laukkoja. Kutoselta seiskalle tajusin kuitenkin jatkaa tarpeeksi pitkään suoraan jottei tullut napakäännöstä. Niin vaan kampeuduttiin rata puhtaasti maaliin. Ei kaikista tyylikkäintä mutta nollat riitti tänään ja saatiin punavalkoinen ruusuke. Eikä edes haitannut ettei ollut muuta hypättävää. Ratsailla meni n. 23 minuuttia.

Kolmonen. Kummallisesta hypystä huolimatta tuli näin hyvä kuva!
©Siiri Salmi


Valitettavasti nämä kisat eivät tänään aiheuttaneet suurempia tunteita. Etukäteen ei jännittänyt pätkääkään enkä kunniakierroksella tai jälkikäteen ollut edes kovin onnellinen saati erityisen tyytyväinen. Aika latteaa. Kotimatkalla rupesi kaiken lisäksi vielä särkemään pää vaikkei pääni edes saanut aurinkoa kuin jokusen minuutin ja join runsaasti.

Videoinnista kiitos Samille ja Neealle!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora