keskiviikko 10. kesäkuuta 2020

Hunajaeväät

Otsikko on alkutunnin väärinkuulema. Unalla oli suu täynnä heiniä kun tyrkkäsin kuolaimet perään. Heinät töröttivät suupielistä vielä kentälläkin. Sanoin "Una ja eväät", tuntikaveri kuuli hunajaeväät.

Keli oli lämmin ja aurinkoinen, +19°C. Ratsukoita tunnilla oli 6 ja tänään mentiin taas koulua. Tunti oli siirtynyt tuntia aiemmaksi, joten oltiin vielä enemmän päivänpaisteessa. Minä siis yhä vierailevana tähtenä.

Alkukäynnit meni kaverin kanssa höpistessä. Sitten ruvettiin tekemään lyhyitä lävistäjiä. Lävistäjillä piti päästää ohjat ihan pitkiksi, muualla sai pitää normaalin tuntuman. Päätyihin pyöräyttelin ympyröitä ja yritin taivutella. Tänään tuntui taas vähän kankeammalta. Sitten samaa ravissa. Ei vieläkään erityisen taipuisaa missään. Yritin tehdä vähän temponmuutoksia, vahtia lapoja ja väistää takaosaa mutta tuntui puolivillaiselta. Läpi tunnin Una tuntui olevan vinossa ja kenossa.

Alkuverkkaan otettiin myös laukkaa. Yritin ratsastaa työstölaukkaa mutta ohje oli istua kevyessä istunnassa ja pyytää Unaa vähän enemmän eteen. Koulujalkkareilla olin pois mukavuusalueeltani. En saanut laukkaa nyt vaihtumaan lennosta. Viime aikoina se on onnistunut hyvin sileälläkin.

Välikäyntien aikana pysähdyttiin kuuntelemaan ohjeita. Pitkän sivun alusta lähdettiin väistämään lävistäjää pitkin. Puolessa välissä kenttää suoristettiin lävistäjälinjalle ja siirryttiin raviin. Alkuun väistöt käynnissä. Myöhemmin väistöt ravissa ja suoristuksesta laukannosto.

Olisin kaivannut enemmän kommentteja väistöistä. Kuulemma menin mutkalle oikean pohkeen väistössä. Vasenta jalkaa väistäessä taas oli hankaluuksia saada asetusta vasemmalle. Katsoin siinä kovasti kirjaimeen mutta tuijotin A:ta (lyhyen sivun keskellä) enkä suinkaan lävistäjälinjan päässä ollutta kirjainta.

Laukassa sai tehdä päätyihin ympyrät. Nostot tulivat aavistuksen löysästi. Lopuksi meidän piti tehdä enemmän siirtymiä laukasta. Lävistäjän lopussa raviin. Sitten ympyrälle pari nostoa.

Vaikka tehtiin alkuun ja loppuun laukkoja niin silti tunti tuntui rauhalliselta ja hidastempoiselta. Tuntui siltä ettei juuri tehty mitään. Eikä ainakaan kuskille ollut mitenkään rankkaa. Samaa sanoi mittarini: kuskin huippusyke vain 134! Huippunopeuskin jäi alle viidentoista kilometrin tunnissa.

Ongelmia:
olisin kaivannut enemmän ohjeita
ratsu ei ollut kovin letkeä ja taipuisa
takaset taas putoilivat useamman kerran pienesti alta (myös käynnissä ja laukassa)
itse vain suhailin ja tein enkä keskittynyt tarpeeksi
en tuntenut tarpeeksi hyvin missä takaset menivät
vasen lapa tuntui pullottavan läpi tunnin
selkäni suuttui hokkien vääntelystä

Parannusta:
koko tallireissun tarkeni t-paidalla


Tunnin jälkeen halusin kokeilla miten hokkien laitto näihin kenkiin onnistuu. Kierreavain oli hukassa mutta jemmasta löytyi uusi. Onneksi oli myös apua tarjolla, sillä osa kierteistä oli aika jumissa. Pyöräytin sitten hokin jokaiseen reikään vuorollaan kiinni ja irti. Kannatti ehdottomasti tehdä tämä nyt eikä vasta tosipaikan tullen. Selkäni tosin suuttui kyyristelystä ja pitkään hyvänä ollut vasen alaselkäni rupesi taas jumittelemaan ja asentovihlomaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora