Puomi-kavalettitunti viimassa

Sunnuntaina estetunti pidettiin taas kotikentällä. Ratsukseni tuli kolmatta kertaa putkeen Tupu, ei valittamista. Ratsukoita tunnilla oli tällä kertaa 6.

Luulin että olisi ollut lämmin kun mittari näytti vähän plussaa. Mutta kentällä olikin taas kamala viima. Ja jälleen paksummat hanskat jäivät talliin. Tällä kertaa onneksi sormet eivät jäätyneet.

Vähän epäilytti kun kentällä oli vain yksi minieste. Päädyin kuitenkin laittamaan turvaliivin, koska se pitää paremmin tuulta kuin toppaliivini.

Alkuun mentiin käyntiä keskiympyrällä. Ohje oli ylitaivuttaa. Pohdin että helppo homma kun ollaan harjoiteltu tätä Sakun kanssa. Mutta seuraavaksi tulikin sanomista että Tupu pitää pitää suorempana, sillä se taipuu helposti liikaa. Mitäh? Ja minusta kun tuntui siltä etten saanut sitä taipumaan kunnolla. Hetken päästä kaivattiin myös kaulaa alemmas. Ei minulla ollut siihen muita työkaluja kuin taivuttaminen, joka kiellettiin. Sopiva taivutuksen määrä meille olikin asetuksen luokkaa. Toki Tupu herkästi käänsi koko kaulaa suorana sivuun. Ohjaa piti myös päästää pidemmäksi jos ymmärsin oikein.

Pitiköhän väistää myös sisäpohkeella ulos. Se jäi aika vajaaksi. Temponmuutoksia ainakin tehtiin ja niistä tuli lopulta muutama kehukin. Vaadittiin kunnon erot. Tehtiin samaa myös ravissa. Välillä mentiin suoraa uraa. Kun hommien välissä tuli ns. tyhjiä hetkiä niin yritin taivutella käynnissä. Hieman sain Tupua tuntumalle mutta oli kaukana pyöreästä.

Laukkoja mentiin vain muutama kierros suuntaansa. Jos tuli muita ohjeita niin en kuullut. Tupu tuntui todella etupainoiselta vaikkei makoillutkaan ohjilla.

Sitten tultiin keskilinjan puomitehtäville. Ensin 3 lötköpuomia olivat n. 6 metrin välein. Ensimmäiseen väliin piti saada mahdollisimman monta, toiseen väliin mahdollisimman vähän raviaskeleita. Päädystä jatkettiin vuorotellen eri suuntiin.

Huomasin taas etten osaa laskea askeleita ravissa. Puomit oli potkittu milloin mihinkin ja välit olivat väärin. Mielestäni sain jotain eroja mutten osannut laskea. Kolmannella kerralla ope laski. 6 ja 4. Sitten meille riitti.

Toisesta suunnasta tultiin ensin isolla ravilla, sitten pienellä. Ensimmäinen kerta meni liian tasapaksusti. Olikohan puomitkin taas siirtyneet. Toisen kerran jälkeen meille riitti.

Laukassa välit olivat 14 metriä. Ehdittiin tulla kerran kummastakin suunnasta. Ei oikein mahtunut laukkaamaan pohjille ja tultiin liian pienesti sisään. Ei osunut ja taisi jäädä viiteen. Toinen väli venyi neljään. Toisesta suunnasta tuli 4 + 4, joista ope katsoi jälkimmäisen välin. Sen jälkeen meille riitti enkä päässyt korjaamaan enää ensimmäistä suuntaa. Vähän turhautti.

Lopuksi ope kuiskutteli estetehtävän enkä taas kuullut mitään. Käski minut ensimmäiseksi ja nyt en jaksanut huudella tarkentavia kysymyksiä vaan menin. Mennessäni huutelin etten kuullut ohjeita. Taisin silti mennä ihan oikein. Kahdeksikolla eli kahdesti yli. Vinohypyt molemmista suunnista. Tupu taisi vaihtaa laukatkin. Päädyissä yritti härskisti kaatua sisään. Käytännössä pidin ulko-ohjasta kiinni ja turpa osoitti ulos lavan yrittäessä pullahtaa keskelle.

Sitten tunti olikin jo ohi ja käveltiin pitkin ohjin. Hetkessä tuli myös kamalan kylmä. Tupu jatkoi onneksi seuraavalle tunnille ja minä pääsin laittamaan lisävaatteita päälle.

Viimeksi harmittelin ettei tullut kommentteja. Tänään niitä tuli mutta osa jäi kuulematta ja loppuja lähinnä ihmettelin. Turhautti se, että aina ensimmäinen hyvin mennyt suoritus riitti, vaikka alle olisi säheltänyt kuinka. Lisäksi mielestäni opella on liian tarkat mielipiteet siitä, miten Tupua pitää ratsastaa. Tuntuu siltä etten pääse edes kokeilemaan ns. normaalia ratsastusta kun ohjeet tulevat jo ennakkoon sen perusteella miten Tupu yleensä tekee. Tänään ainakin tuntui tältä.

Ongelmia:
kentällä oli kylmä viima
en kuullut opetusta
open kommentit ja tuntemukseni menostamme eivät vastanneet toisiaan
ei mennyt kovin ihanasti
todella vähän toistoja tehtävillä
6 ratsukkoa tuntui tänään olevan liikaa

Parannusta:
sormet eivät jäätyneet
kivat tehtävät
tuli kommentteja

Menin sitten katsomaan miten Hemppa pärjää koppiarestissaan. Perjantaina oli tosiaan klinikkapäivä ja kipeästä jalasta löytyi yllättäen mm. murtuma vuohisluusta. 6 viikon koppilepo eikä ennuste ollut kovin hyvä.

Otin Hempalle heinää ja mehut mukaan tallin ohjeistuksen mukaan. Ihan rauhassa näytti olevan. Syötin myös omia porkkanoitani. Pitäisi ehkä ruveta opettamaan sille jotain hyödyllisiä taitoja. Aivojumppaa jos ei muu jumppa onnistu.