Haahuiluako?

Taisi mennä edelliskerran open kommentit vähän tunteisiin otsikosta päätellen. Tänään menin taas itsenäisesti Assilla. Omistaja suositteli estepenkkiä ja sen laitoinkin. Satulavyö ylettyi niukasti kiinni satuloidessa.

Assi oli hierottu ja ollut sen jälkeen kävelyliikutuksella, joten tänään toivottiin kevyempää päivää. Maneesissa oli varaus 20 - 21 ja tarkoitus oli ehtiä mennä sitä ennen. En taaskaan onnistunut ja oltiin taas tunnin aikana läsnä. Vaikka yritin, niin en osannut olla miettimättä että tuijotetaanko meitä arvostelevasti. Näyttääkö meno haahuilulta, käytänkö tilaa tarpeeksi hyödyksi ja teenkö liikaa käynti-ravisiirtymiä ympyrällä. Etupainoisuutta murehdin vähiten. Kakat Assi teki jo alkukäynneissä.

Assilla oli taas kummallinen tuijotuspäivä. Oli tavallista pinkeämpi ja katseli kirjaimia molempiin suuntiin. Jos hetkeksi rauhoittui parempaan muotoon niin siinäkin tuntui jännittyneeltä. Muuten oli tavalliseen tapaan aluksi hidas ja sen jälkeen juoksi alta. Tänään altajuokseminen oli normaalia pahempaa.

Alkuverkassa menin laukkaa alle kierroksen suuntaansa. Yritin pitää homman kevyenä. Sen jälkeen käyntityössä meno taas nuupahti ja yritin herätellä ravisiirtymillä. Muistelin myös kommenttia laukannostoissa sivulle karkaavasta Assista. Olisin halunnut muistella mieluummin Blondin kommentteja mutta näitä nyt vaan aivot puski.

Pidin työskentelypätkät lyhyinä ja Assi taas puuskutti. Käyntityöt lusmusin taas vähiksi mutta tänään sentään vähän käveltiin ohjat tuntumallakin. Lopulta maneesissa oli 3 ratsukkoa ja me treenattiin suoruutta kohti takapeilejä pysyen roimasti uran sisäpuolella. Ravissa oli hankalaa kun Assi halusi vain kiirehtiä pinkeänä. Ei sentään tuijotellut kun oltiin niin kaukana urasta. Vasta päätyä kartteli.

Tein ravista laukannostojakin kohti peilejä. Oikea pysyi suht suorana. Samalla linjalla takaisin raviin. Nämä paranivat muutamalla toistolla aika hyviksi. Toki unohdin sitten kiinnittää huomiota kaikkeen muuhun.

Vasen kierros oli hankalampi ja Assi tosiaan nostossa valahti hevosenmitan ulos. Ympyrällä en huomannut ollenkaan! Onneksi peili kavalsi. Sain suoruutta parannettua mutta yhä jäi vähän oikeaa mutkikkaammaksi. Koska oli kevyempi päivä niin en viitsinyt hinkuttaa näitä kuin muutamia.

Vasta ihan lopuksi Assi rupesi rentoutumaan. Peilit kavalsivat että nyt ryhdikkyys valahti kuolaimen taakse ja keveys tuntumaan tuli väärin. Taas sen verran vähän etten olisi luultavasti ilman peilejä huomannut. Mutta yritin vähän kohotella Assia pois nyökystään. Pahin altajuoksukin taittui viime minuuteille ja saatiin tehtyä rauhallisia ja tasapainoisia ympyröitä, kaaria, kiemuroita ja suunnanmuutoksia.

Loppukäyntejä Assi ei tänään halunnut kävellä tolkuttoman kauaa.

Ongelmia:
estepenkin satulavyö ei meinannut ylettyä kiinni
Assilla oli tuijottelupäivä
oli todella pinkeä ja jännittynyt
kertaalleen hätkähti niin että pudotin toisen jalustimen

Parannusta:
suoruus laukkasiirtymissä parani keskittymällä
lopuksi rentoutui