Tiistainakaan ei ollut kovin häävi olo. (Ei kuumetta, yskää eikä kurkkukipua. Vain nuutumaa.) Illalla kuitenkin tallille. Keli oli muutaman asteen plussalla ja menomatkalla satoi. Tallissakin olin vielä vähän kujalla eikä ajatus oikein juossut.
Onneksi maneesissa palasin takaisin itsekseni. Ratsuna siis tavalliseen tapaan Saku. Tuntilaisia oli tänään 4.
Tänään mietin omaa istuntaani ryhdikkääksi ja kylkiä pitkiksi. Rintakehä auki, vatsalihakset käyttöön eikä etukenotusta. Käynnissä Saku ei kiirehtinyt pahasti.
Ympyrällä aloitettiin muinaisilla sisäohjasta taivuttamisilla ja ulkoa myötäämisillä. Muuten kuski hiljaa. Saku ei ollut tasaisesti sisäohjalla kun päästin ulkoa mutta taipui kuitenkin hyvin. Tätä molempiin suuntiin. Välillä myös väistettiin takaosaa ympyrällä ulos ja mentiin suoraa uraa pitkin. Päästiin paremmin kulmiin ja reunoille kun olin korostetun rentona. Kuskille tuli taas sanomista että huolellisempi taivutus. Ja tadaa, osasin heti korjata. Kumma juttu että siitä pitää aina ensin sanoa!
Mentiin sekä käyntiä että ravia. Tänään ei tainnut tulla missään välissä käskyä istua ravia alas. Taidettiin tehdä taas muutamia volttejakin. Ravissa kulki pääosin kauniisti. Vasempaan meni muutaman kerran vähän liian lujaa ja pois tasapainosta. Samalla ravista tuli kummallisen tuntuista. Kuin minimaalista tahditusta. Piti kysyä asiasta opelta mutta unohdin.
Jossain välissä tultiin taas edelliskerran tapaan loiva kiemura laukassa. Päätyihin 10 - 15 metrin laukkavoltit ja pitkälle sivulle loiva kiemura keskipisteen kautta. Nyt meillä oli tarpeeksi malttia ja laukka säilyi tehtävän läpi kuten pitikin. Saatoin jäädä metrin-pari keskipisteestä mutta parempi ottaa varman päälle. Molempiin suuntiin kertaalleen.
Lopulta siirryttiin taas kaarille. Nelikaarista päädystä. Ensin kaaret käynnissä ja pysähdykset suoristuskohtiin. Asiallisesti. Sitten kaaret ravissa ja yhä pysähdykset. Välillä meinasi vähän kiihtyä mutta sain malttamaan. Jos en muuten niin apuvoltilla. Samalla tuli ohjeet seuraavaan tehtävään. Yrittäessäni sisäistää ohjeita, kärsi Saku sen aikaa huonosta ratsastuksesta ja lähti kiihtymään ravissa. Totesin että minun pitäisi olla paikallani, jotta sisäistäisin. Ope käski seurata mitä muut tekevät.
Neljästä kaaresta ensimmäinen ravissa, suoristuskohtaan pysähdys. Toiselle kaarelle myötälaukka ja sen jälkeen käynnin kautta vaihto kolmannelle kaarelle myötälaukkaan. Suoristuskohtaan pysähdys ja viimeinen kaari taas ravissa. Mentiin tämä kerran vai kaksi ja käynti laukkojen väliin tuntui epäluonnolliselta. Yhä piti nopeammin olla kertomassa uudesta suunnasta ratsulle. Meni ihan asiallisesti siihen nähden miten oma välimuistini rakoili. Laukasta käyntiin siirtyminen tuntui yhä vaikeammalta kuin pysäyttäminen.
Mutta ei tässä vielä kaikki. Vaikeutettiin kaaritehtävää entisestään! C:stä myötälaukka ja kaksi ensimmäistä kaarta samassa laukassa eli myötäinen ja vastainen. Sitten käyntiin, noin kolme askelta käyntiä suoraan ja keskilinjan kohdalta vastalaukannosto. Eli laukka vaihtui vastaisesta vastaiseen. Eli siihen toiseen laukkaan. Kolmas kaari siis vastalaukassa ja neljäs siinä samassa eli myötälaukassa.
Vähän jännitti miten tulemme selviämään tästä. Aiemmin kun oli vaikeuksia jo kolmikaarisen kaarella vastalaukassa.
Ensimmäisellä yrityksellä myötä- ja vastalaukat onnistuivat alkuun muuten hyvin mutta taisin ajatella käyntiä liian kovasti ja Saku pudotti raville ihan liian aikaisin kaarteessa. Silti keskeltä taisi nousta ensin myötälaukka. Toisella yrityksellä onnistui. Loppu taisi mennä kuten pitikin mutta kaaduttiin reitiltä kolmisen metriä kaikkialla sisään eikä päästy urille asti. Mutta vastalaukka säilyi!
Toiseen suuntaan alku eli ensimmäiset 2 kaarta meni taas muistaakseni näppärästi ja vaikka kuinka suunnittelin tekeväni siirtymän ajoissa niin silti jälkimmäinen laukannosto meni pitkäksi. Vastoin odotuksia Saku nosti silti pyytämäni laukan. Sen jälkeen arvottiin yhdessä kohti seinää seuraavaa suuntaa oikea-vasen-oikea ja laukka vaihtui vääräksi.
Sakkokierroksella tuli suoraan nostosta väärä laukka. Laukassa olin vain liian hidas kun ope käski kääntää oikealle ja jatkoinkin reittiä kaarta pitkin vasemmalle. Tajusin kuitenkin kääntää oikealle heti kun pääsin tilanteen tasalle. Kolmannella yrityksellä nousi vastalaukka kuten pitikin, Saku säilytti laukan ja päästiin reitti asiallisesti urille asti. Vautsi!
Kisoissa tästä koko nelikaarisesta saa kuulemma vain yhden numeron. Seurakisoissa oltaisiin ehkä saatu siis kiltti nelonen. Mutta koska odotukseni eivät olleet kovin korkealla niin olin todella mielissäni siitä, miten hyvin tästä selviydyimme! 15 metrin vastalaukkakaaria! Asiallisesti laukasta alas! Lopulta reittikin oikein. Huikeaa!
Ope kertoi ettei ole teettänyt tätä tehtävää tunneilla vuosiin. Olin hyvin kiitollinen että lähti haastamaan meitä. Totesin että oma ongelmani ei ehkä ollut niinkään aivoissa ristiin menevät suunnat vaan yleinen vastalaukkatehtävästä tuleva kokovartalokipsi, joka hankaloittaa ainakin Sakun kanssa kaikkea.
Sain opelta kiitosta siitä että en suihkaa ympäriinsä jos en tiedä mitä olen tekemässä vaan pyydän rohkeasti apua. En tiedä ovatko avunpyynnöt aina sitä mitä ope tahtoisi kuulla. Ensimmäiselle vastalaukkatehtävälle mennessä nimittäin pyysin (parahdin) että rentouta minut!
Tallissa ope piirsi nelikaarisen kuvion vielä taululle ja käski tehdä mielikuvaharjoituksia. Vasta siinä tajusin mitä kaikkea olin unohtanut tehtävällä tehdä. Valmistelut ja puolipidätteet. Sen verran sentään tajusin jo ratsailla (en tiedä oliko luvallista) että jos vastalaukkakaaret pelottavat niin kannattaa mieluummin tehdä myötälaukkakaarista aavistus liian pieniä, jotta vastalaukalle jää paremmin tilaa. Yllättävän hyvin ohjaus tänään toimi ja muistin sihdata 3 metriä kirjainten viereen.
Olipa taas kivaa! Eikä ratsailla tosiaan tuntunut yhtään kipeältä saati ehtinyt miettiä mitään ylimääräisiä.
Ongelmia:
tallille mennessä oli vähän puolikuntoinen olo
kuskin kädet levisivät välillä liian kauas toisistaan
muutamia rikkoja
pari kertaa nousi väärä laukka
kuski jännitti tehtäviä yhä vähän liikaa
ajatukset menivät välillä hitaalle
Parannusta:
istuin suht asiallisesti
ei superpahaa tuijottelua Sakulta
saatiin onnistuneita vastalaukkakaaria
näppäriä pysähdyksiä laukasta
olin oikein tyytyväinen tekemiseemme
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora