Sunnuntaina satoi lunta. Pakkasta oli kolmisen astetta. Päivän ohjelmassa siis maasto alkulämmittelyiksi sekä koulutunti kentällä.
Tallissa oli onneksi ripeitä apulaisia, joten ei lähdetty pahasti aikataulusta myöhässä lenkille. Ehdotus oli käydä katsomassa joko Tiitonsaaren pääsee ympäri ja se kuulosti ihan hyvältä. Sekä meille joka tapauksessa alle tunnin lenkiltä.
Alkumatkasta Hemppa oli vähän jännittynyt. Ei silti säikkynyt eikä loikkinut. Autoja tuli aika paljon vastaan. Yksi innokas ajoi varmasti rajoituksen mukaan kuuttakymppiä ohi. Seuraava turhan reippaasti lähestynyt hidasti vauhtia kun käveltiin hetki keskellä tietä. Taksikuski sen sijaan pysähtyi ihastelemaan Hemppaa.
Suorat oli aurattu hyviksi ja laukkailu onnistui. Hemppaa ei napannut tänään ravipätkät väleissä vaan olisi halunnut mennä mutkatkin laukalla. Minä himmailin mutta aika kiltisti. Raviin kuitenkin. Menomatkan laukkahuiput olivat n. 32 km/h. Viimeistä laukkapätkää ei oltu aurattu mutta hyvin siinäkin sopi laukata.
Metsässäkään ei onneksi ollut tolkuttomasti lunta. Polulla käveli ihan hyvin. Vaan ei päästy kuin ehkä 300 metriä metsään kun alla oli lätäkkö. Jää petti kavion alta ja oikea etunen molskahti veteen. Ei onneksi kovin syvälle. Seuraavaksi vasemmalle etuselle kävi samoin ja sitten Hemppa kävi vähän polvillaan. Ihanan rauhallisesti nousi ylös ja totesi että tästä ei päästä läpi. Olin ihan samaa mieltä.
Käveltiin takaisinpäin. Hemppa pysähtyi, mietti hetken ja taisi tuumata että kokeillaan sittenkin. Käveltiin takaisin lätäkölle ja Hemppa muisti taas ettei siitä pääse. Olisi halunnut koukata metsään mutta minun mielestäni se oli huono idea. Seistiin tovi aloillamme ja Hemppa ehdotteli välillä eri suuntia ja seisomista. Nyt ei ollut ihan hipihiljaista. Kauempaa kuului ääniä. Silti myös lumisateen rapina kypärään.
 |
| Hiljaisia hetkiä. |
Lopulta totesin että on palattava tallille. Laukottiin samat pätkät takaisin, nyt huiput 37,4 km/h. Autotiellä mentiin vain käyntiä ja ravia. Nyt rennommin muttei niin pyöreänä kuin yleensä maastosta palatessa.
Matkaa tuli 8,3 km, aikaa meni 52 minuuttia ja vaikka seisoskeltiin välillä pitkään aloillamme niin silti keskinopeus oli 9,6 km/h.
GoPro-kooste pitkillä välituijotteluilla:
Aikataulu oli aika täsmällinen. Kentällä purin heijastimet ja GoPron. Säädin jalustinhihnat, vaihdoin raipan ja laitoin kannukset. Ehdittiin kävellä muutama ympyrällinen ennen open saapumista.
Tänään tehtiin sangen samoja juttuja kuin viimeksi. Ensin kahdeksikkoa kulmilla. Etuosakäännökset kulmiin. Ihan ensin Hemppa piti taas herättää reagoimaan jalkaan. Ehti jo nukahtaa. Aika kovasti piti tänään alkuun sanoa. Useampi laukkapyrähdys.
Kulmista luovuttiin ja tehtiin ympyrällä käynnin kokoaminen, etuosakäännösajatuksella takaosan väistöä, raviin ja hetken päästä takaisin käyntiin. Eikä saanut olla mitään uneksintaravia vaan kunnolla eteen. Monesti tuli sitten laukkaa. Nopeammat reaktiot jalasta. Tuntuma siirtymien läpi. Eikä ulkokäteni (varsinkaan oikea) saanut valua alas. Ope käski käyttää raippaa mutta olin vähän varovainen sen kanssa. Hemppa nyki tavalliseen tapaan ohjia ja näemmä suodatin osan nykimisistä pois. Kaikkiin pitäisi kuulemma puuttua.
Laukoista piti luopua ja päästä raviin. Lapoja ajattelin itsekseni. Alassiirtymissä Hemppa tuntui nykivän jos en ehtinyt höllätä pidätettä tarpeeksi nopeasti. Kun keskityin niin siirtymät tasoittuivat molempiin suuntiin. Kun ravi saatiin toimimaan niin saatiin muutama hyvä pätkä.
Ravisiirtymien jälkeen vaihdettiin käynti-laukkasiirtymiin. Nyt oltiin käytännössä jo tehty niitä, joten tehtävä ei ollut kovin mörkö. Rento käynti alle. Nostot lähtivät silti enemmän ylös kuin eteen. Nokka nousi. Välillä jatkettiin tovi laukassa. Vasen laukka lähti rullaamaan nätisti, oikea oli vaikeampi. Kuviota piti kasvattaa vähän ympyrää suuremmaksi. Laukassa ope kaipasi nopeampia takajalkoja ja raipalla ruvettiin avittamaan asiaa. Ei tullut pukkeja, ihme kyllä. Puolipidätteet, ajatus etuosakäännöksestä ja eteen. Olihan siinä tekemistä.
Lopuksi pyörittiin vielä ravissa ympyrällä. Vasemmassa kierroksessa perä kuulemma livahti ulos enkä yhtään huomannut. Takapuolituntumani ei kertonut. Sulkuajatuksella hummaa sai suoremmaksi. Oikeassa kierroksessa ei tehnyt samaa. Ope arveli että väsähti. Tänäänkin tuli tosiaan hiki niskaan. Eikä päästy tänäänkään lopettamaan ihan priimaan.
Nyt viikonloppuna mittailin Hemppaa taas painomittanauhalla. Lukema oli n. 490 kg eli taas on tultu alaspäin. Edellinen mittaustulos oli n. 510 kg.
kentällä ratsu oli alkuun nukuksissa eikä reagoinut jaloista kunnolla eteen
en aina huomannut kun Hemppa nyki ohjia
varsinkin oikea käteni ulkokätenä valui itsestään kummallisen alas
en huomannut kun perä karkasi lopuksi vasemmassa kierroksessa ulos
humma taisi väsähtää lopuksi
on taas laihtunut
Parannusta:
tolkku maastossa
muutama hieno raviaskel
vasemmasta laukasta tuli aika hyvä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora