Ajokeli oli vähän liukas muttei kammottava. Pakkasta mennessä -6°C. Ihanasti meni vain kymmenisen minuuttia matkaan. Ei oltu ihan niin hyvissä ajoin paikalla kun suunnittelin mutta ope oli onneksi vähän myöhässä. Hemppa teki alkuun taas jännäkakat mutta sen jälkeen taisi rauhoittua. Ainakin maha rauhoittui. Ehdin kävellä, ravata ja laukata toiseen suuntaan ennen open tuloa. Yllättävän ryhdikäs ja suorahko ratsu.
Open kanssa aloitettiin keskustelemalla. Kysyi mikä on meidän suurin ongelmamme. Vastasin että tuijotellaan joskus yhdessä esteitä. Ratsastuksellisesti suurin ongelma on ettei humma mene jalasta eteen. Heti seuraavana listalla on että oikeassa ohjassa ei aina ole ketään.
Jatkettiin vielä oikean laukan verkka. Istuin kevyessä istunnassa. Ope sääti käsiäni. Ranteet rennoiksi ja tuki kyynärpäihin. Tehtiin myös olkavarren vastaantyöntö. Eli piti työntää olkavartta taakse vasten open kättä kun demosi asiaa. Laukassa tämä lamautti omaa muuta toimintaani. Olisi tehnyt mieli värkätä ohjilla paljon enemmän. Hemppa meni reippaasti.
Ensimmäisenä tehtävänä tultiin ympyrällä maapuomin yli. Kädet rentoina. Käännä pohkeella. Vielä rennommat kädet. Istu satulassa. Ei tarvitse etukenottaa. Toiselle reunalle lisättiin kavaletti. Käsiä piti ajatella pikemminkin lähelle harjaa. Ajatuksena hankala mutta osasin kuitenkin toteuttaa sitä. Hempan harja tuntuu olevan niin kaukana edessä ja alhaalla että käteni loppuvat kesken. Välillä tuntui siltä että sukeltelin hyppyihin.
Molempiin suuntiin Hemppa valui enemmän vasemmalle. Tuli pari huonompaa hyppyä mutta käteni rupesivat kai toimimaan paremmin. Humma oli kaikkea muuta kuin pyöreä. Taivuta sisäpohkeen ympäri.
Seuraavaksi kuvioon lisättiin lävistäjän innari. Ensimmäisellä kerralla maapuomi ja pysty. Sopivan pientä ja turvallista. Kädet rennoiksi ja eteen. Tehtävänä siis päädystä kavaletti ja siitä innarille. Eikä kavaletin jälkeen saanut jäädä pidättelemään vaan jalasta eteen. Kun mietin käsiäni niin muu unohtui. Hemppa hyppäsi kuitenkin näppärästi. Skarppasin etten tuijotellut esteitä. Se näemmä riitti. Sillä kun kädet myötäsivät (harjasta en muistanut juuri pitää) niin Hemppaa ei haitannut vaikka muuten olin miten kyydissä.
Laukan parantuessa (tehtävälle haettiin tasaista rytmiä) myös hyppykaaret helpottuivat. Ope nosteli innarin puomeja ja lopulta vaihtui laukkakin myötäiseen.
Jalustimia piti siirtää lähemmäs varpaita ja lopulta tuli ehdotus lyhentää jalustimia yhdellä. Vielä yksi jäi lyhennysvaraa ennen kieppejä (125-senttiset hihnat). Nyt mentiin reikään 11. Koulujalkkareiden ollessa reiässä 6 eli eroa on jo 5 reikää. Mutta lyhyemmillä jalustimilla ei ollut yhtään epämukava olo. Pikemminkin vakaampi.
Tehtävään lisättiin edelliskerralta tuttu suora linja 17 metrin väleillä. Tänään 4 laukalla. Ekalla kerralla askelmäärä oli oikein mutta Hemppa valui oikeassa kierroksessa tolkuttomasti kohti uraa ja hypättiin ihan reunasta. Kun seuraavalla kierroksella suoristin keskemmälle niin unohdin rentouttaa käteni ja ratsastaa eteen, jolloin lipsahdettiin viiteen. Muut kerrat onnistui neljään.
Tultiin linjaa molemmista suunnista. En muista oliko vasemmassa kierroksessa yhtä pahaa seinälle valumista.
Perään lisättiin vielä edelliskerralta tuttu jumppalinja. Ekalla kerralla korkeus oli maltillinen, ehkä 60. Viimeinen pysty oli purettu pois. Mutta askel sisään ei osunut ja loikittiin miten sattuu yli. Hemppa kuitenkin meni eikä suuttunut. Minun käteni kuulemma unohtivat rentouden okserilla. Ja yhä karua seinälle valumista. Oikeassa kierroksessa siis tultiin tätä.
Ope lisäsi väliin apupuomeja pitämään meitä linjalla. Tultiin useampi kierros. Viimeinen pysty ilmestyi mukaan ja kun homma rupesi sujumaan niin esteet vähän nousivat. Yritin tuijotella muualle nostamisen aikana. Lähestyessä taisin silti tuijotella esteitä. Alkuun tuli toinen maapuomi ja se kyllä auttoi. Hemppa meni esteistä yli ja vain yhdellä katastrofikerralla nappasin harjasta kiinni kun rupesi epäilyttämään.
Pitkällä sivulla ennen tehtävää piti suoristaa Hemppaa. Aika mutkalla välillä tultiinkin. Eikä auttanut muu kuin vasemmasta ohjasta ottaminen. Ongelma oli myös etten hahmottanut koska ratsu oli suora.
Lopuksi tultiin vielä koko kierros. 8 hyppyä siis, joissa kaikissa piti muistaa rentouttaa käsiä. Vasemmassa kierroksessa 4 laukan välit, innari lävistäjällä ja jumppasarja oikeassa kierroksessa. Ihan kelpoa ja myötälaukkakin taisi löytyä väliin. Hemppa heräsi liikkeelle. Hankalinta oli aloitusympyrällä asettaminen vasemmalle, meinasi mennä koko homma melko kantikkaaksi. Yksi pukki tuli ympyrällä kun ei kuunnellut jalkaani. Raipalla ei tarvinnut tehdä tänään mitään.
Ope oli sitä mieltä että meni sen verran siististi että tähän on hyvä lopettaa. Olin samaa mieltä. Kysyi mielipiteitä ja sanoin että mieluusti jatkettaisiin vielä seuraavalla kerralla saman homman parissa. Totesin myös että tehtävät onnistuvat paremmin kun saadaan ensin minikorkeudella todeta että selvitään tästä.
En muista miten keskustelu eteni mutta loppuun päädyttiin vielä harjoitusravissa ravaamaan open ympäri ympyrällä. Jalat rennoiksi. Vähän hankalaa niin lyhkäisillä jalustimilla mutta kuulemma jos kisoissakin pitää saada ratsu tuolla pituudella toimimaan niin pitää onnistua muutenkin. Vasen kierros ja asetus vasemmalle. Hemppa nyki ja minun piti olla vakaa. Tuntuma myös oikeaan ohjaan. Parani vähän. Täällä taitaa olla oletus että hevoset ovat avuilla ja kahden ohjan tuntumalla. Kerroin että ollaan viime kesästä parannettu kovasti.
Kevyessä ravissa lopuksi oli jo suht hyvä. Loppuverkassa tuijottelin esteitä ja pohdin minkä korkuisia hypättiin. Arvelin korkeimmat n. 70-senttisiksi mutta lähempää paljastui että sarjan viimeinen puomi oli 80-merkkien päällä. Parempi näin päin.
 |
| Tuli vähän kuuma. Tässä kotimatkalle lähdössä. Muuta materiaalia tältä reissulta ei ole. |
Käveltiin hetki ja sitten paketoin Hempan kotimatkalle. Vähän tuli kuuma muttei ollut läpimärkä. Auton mittari näytti enää -3°C ja satoi lunta. Joko lumi tai tuuli aiheuttivat sen että isolla tiellä tuntui liukkaalta ja yli 60 km/h vauhdissa rupesi huojumaan sen verran ettei tehnyt mieli kiihdyttää enempää. Turvallisesti takaisin tallille kuitenkin.
Ongelmia:
säikkyi muutaman kerran oviaukon tuulenpuuskia
kuskin liian jäykät kädet
käsiä korjatessa mm. pohkeet irtosivat
jalustimia piti siirtää enemmän varpaille
kannuksia pitäisi nostaa ylöspäin, nyt olivan kenkiä alempana
Hemppa oli vino
vietti hypyissä vahvasti seinälle
yksi pukki
ei ollut kuvaajaa
Parannusta:
osasin omasta mielestäni korjata suht hyvin
jalustimien lyhentäminen ei haitannut
ei kieltoja
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora