Lauantaina oli taas tallipäivä. Kysyin mahdunko tunnille korvaavalla ratsulla. Tämä onnistui enkä ihmetellyt kun listassa luki Dana. Luvassa siis koulua kello 13.
Ennen tuntia tutkin Hempan tilanteen. Humma pihatosta pikatalutustutkintaan. Mentiin tuntien välissä kentälle. Matkalla kentälle huomasin että toinen takakenkä puuttuu. Onneksi uralla oli silti sen verran pitoa että onnistui ravata. Suoralla ok mutta oikealle kaarteissa yhä vähän ep. Mutta koska ei ollut kenkää niin ei tarvinnut edes miettiä mitään talutuslenkkiäkään. Humma takaisin pihattoon ja kiersin tienoot ympäri kenkää etsien. Ei löytynyt.
Dana oli valmiiksi tunnilla, joten ei tarvinnut varustaa hummaa. Vähän ennen tunnin alkua Ressun tuleva kuski rupesi huokailemaan että olisipa kiva mennä Danalla. Niin siinä sitten kävi että vaihdettiin ratsuja. Ope oli sitä mieltä että en ole liian iso Ressun selkään. Vaikka kuulemma ponikokoinen onkin.
Ressukin oli valmiiksi tunnilla. Salaa olen haaveillut että silläkin olisi kiva mennä joskus. Vaikka korkeutta oli onneksi ihan kelvosti niin olihan se kapea. Vielä Noaakin kapeampi. En muista että koskaan ennen olisin tuntenut jalkojani näin pitkiksi.
Koska keli ei ollut mikään huikea ja kenttä oli jäässä niin jo etukäteen oli tiedossa että luvassa on käynti-ravitunti. Sain etukäteen opelta sangen tarkat määritelmät Ressusta enkä oikein päässyt muodostamaan omia mielipiteitäni. Kuulemma todella vino ja kaula on liikaa vasemmalla.
Kuviona tultiin kenttää muuten ympäri mutta pituushalkaisijalla vaihdettiin suunta. Minä sain lisäksi tehdä kulmiin voltteja. Kaikki ravit mentiin suorilla. Vaikka pakkasta ei ollut juurikaan niin sormia palelsi. Tuuli vähän ja porttipäätyä kohti lunta satoi silmiin niin ettei meinannut nähdä eteen.
Ressu oli sen verran kapea että oli hankala pitää pohkeet ympärillä. Katsomosta tuli huikkaus että varvistelen. Silti en osannut pitää kantapäitäni rentona alhaalla. En tiedä olisiko jalustinten lyhentäminen auttanut. Ehkä ilman jalustimia meneminen. Ope kommentoi lähinnä "pitkät jalat" ja "rennot kädet" enkä oikein tajunnut mitä niillä yritti sanoa. Kuvittelin että jalkani olivat jo niin pitkät kuin pystyin. Jälkikäteen tämä kuulostaa ääliömäiseltä mutta näemmä minulle pitäisi antaa ohjeita käskymuodossa että ymmärrän. Kenties sanoa lisäksi että vielä enemmän [jalkoja alas].
En saanut hummaa tasoittumaan tasaiseksi tuntumalle. Alkutunnista itselläni oli muka kovin kiire. Ressunkaan kanssa maisemat eivät vaihtuneet kovin lujaa. Tein kulmiin apuvoltteja kuten ohje oli. Ei juuri parantanut tilannetta. Lopuksi Ressu rupesi vain nyökkimään kuolaimen alle pakoon.
Ravi sai olla vähän aktiivisempaa. Onneksi siihen sai tehoja. Kulmiin tehtiin pysäykset. Ressu nosti turpansa ylös ja hiippaili eteen. Video kavalta ettei kuskikaan malttanut seistä. Parani kuitenkin.
Keskilinjalle haettiin ensin suoruutta. Myöhemmin tehtiin avoja. Ope oli suht tyytyväinen, minä en ihan tuntenut missä jalat menivät. Jonkinlaista poikitusta ainakin esitettiin.
Loppua kohti hepo tuntui väsähtävän. Halusi pidempää ohjaa ja annoin välillä kävellä jonkun sivun pitkällä ohjalla. Meni ihan nenä maassa. Lopulta ei olisi halunnut enää kulkea lyhyemmällä ohjalla tuntumalla. Minun kävi sääliksi enkä viitsinyt hiillostaa enää kovin pitkiä pätkiä kerrallaan.
Mutta humman vinoutta tai luikertelemista en juuri huomannut vaikka sitäkin mainostettiin. Epäselväksi jäi oliko se nyt vähemmän vino ja luikero vai olinko vain niin urvelo etten tajunnut. Sen verran pienen ja kapoisen tuntoinen kuitenkin että tuntui vähän ponirääkkäykseltä. Muutenkin viihdyn hieman suurempien kyydissä paremmin. Sen verran paljon oli käyntiä että hummalle ei tullut yhtään hiki.
Ongelmia:
kapea ratsu
satula tuntui vähän kiikkerältä
sormia paleli
lumisade blokkasi näkyvyyden porttipäätyä kohti
videot paljastavat kantapäiden nousun
en tajunnut opetusta
ei laukattu pohjan takia
Parannusta:
tolkku poni eikä hääräillyt mitään omiaan
Anu videoi tuntiamme:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora