Ratsu tuntui edelleen pieneltä mutta nyt toki paljon tutummalta. Alkuverkassa oli ohje itsekseen ylitellä kahta maapuomia. Osasin jo vähän paremmin sovittaa askeleet eikä ravikorjauksia tullut niin paljoa. Ope käski vähän säästellä heppaa kun rupesi hikoilemaan heti. Turkki oli lämpimään maneesiin toki aikamoinen.
Ensimmäiset hypyt tultiin päädyssä harmaalle portille. Noa meni kyllä yli mutta hidasti kohti estettä. Enkä osannut aluksi istua hypyissä ollenkaan mukana. Satula iski hypyssä takapuoleen. Lisää laukkaa. Kaarteesta eteen. Puomi taisi tulla vielä portin päälle. Yli mentiin ja kuskin tyyli parani aavistuksen.
Välissä tultiin muistaakseni pelkkä vesimatto ja ruotsalainen okseri. Ei tuijotteluja. Kuskia jännitti enemmän mutta humma ei katsonut. Tai sitten nämä oli ympätty mukaan lyhyempään kierrokseen, jossa tultiin lisäksi harmaa ja 2 ja 3 esteen sarjat.
Meidän suoritusvuoromme oli vikana. Sitä ennen ehdin oppia kaverin suorituksesta että porteilla höystetty kolmoissarja on jännä. Kaikki muu meillä meni oikein näppärästi mutta tökkäsi sarjalle. En muista mihin väliin milloinkin päästiin mutta tökkäsi a:lle tai b:lle. Ei ehkä viimeiselle. En ollut ehkä itsekään menossa esteistä yli.
Noa oli nopea luikahtaja. Kertaalleen oli vähän menossa b-okserin yli ja minä kävin kunnolla kaulalla. Mutta enpä pudonnut! Nosti päänsä ja sain kammettua takaisin satulaan. Tulihan siihen useampi kielto ja tavaroita purettiin vähemmäksi. Mutta ehkä noin kuudennella yrityksellä päästiin kaikista yli asti.
Lopuksi tultiin vielä pidempi kierros. Ensimmäinen humma suoritti omat tehtävänsä näppärästi. Lopuille purettiin kolmoissarjasta portit pois. Halusin kovasti mennä seuraavana ja se sopi.
 |
| Kuskia arvelutti enemmän. Humma ei katsellut hypätessä. ©Jaana |
Noalla oli hyvä vauhti ja meno oli oikein näppärää. Kolmoissarja oli turvallisen pieni. Silti kehtasi kieltää siihen kun tultiin toisesta suunnasta. Nyt huomautin heti raipalla. Uudella lähestymisellä yli mutta aika kaukaa. Odotin joka väliin ylimääräistä askelta mutta niitä ei koskaan tullut. Eli kuski oli joka hypyssä jäljessä. Sakkona vielä uudestaan, se meni vähän siistimmin.
Ope oli sitä mieltä että se riitti ja niin riitti minullekin. Ahkerastihan humma teki hommia. Hikosi itsensä taas ihan märäksi.
Tehotiimi purki esteet sillä aikaa kun keventelin loppuun ja lopulta loimitin humman. Tänään oltiin tosiaan vikassa ryhmässä.
Minä olin kiitollinen näistä päivistä ja valmennuksista ja siitä että vältyin perumisrumbalta. Yritin korvata tätä parhaani mukaan myös Noan omistajalle.
Ongelmia:
edelleenkään en osannut pitää käsiä kunnolla kiinni ja ohjat putoilivat
alkuun en osannut istua isommissa hypyissä mukana
liuta kieltoja kolmoissarjalle
kuski rupesi jännittämään kolmoissarjaa
Noa oli aika sukkela kieltämään
kuski kävi kerran kaulalla makoilemassa
oli jännempää kuin eilen enkä muistanut näyttää yhtä iloista naamaa
Parannusta:
ei tuijotellut erikoisesteitä
pysyin kyydissä
Päivän hyppyjä:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!
Kommentit hyväksytään moderoinnin kautta.
-Nora